USA:n ulkoministeri Anthony Blinken tuli Suomeen ja halusi Ukrainan ohella puhua kuudennen sukupolven kännykkäverkoista.
Ylen erikoislähetyksen katsoja saattoi ihmetellä, että miksi. Nokian ansiosta Suomella on langattomissa verkoissa tietysti paljon osaamista, mutta eikö olisi tärkeämpääkin puhuttavaa?
Yhdysvalloille teknologia on kuitenkin suurvaltapolitiikkaa. Sitä on joskus luettava rivien väleistä.
Kun Blinken puhui teknologiasta, joka ”kunnioittaa ihmisoikeuksia” ja ”edistää demokraattisia arvoja” – mikä on se maa, jossa ei tehdä kumpaakaan?
Kun Blinken nosti esiin patentit ja aineettomat oikeudet – mitä maata on syytetty säännöllisesti teollisuusvakoilusta ja ainakin härskistä kopioinnista?
Sitä ei sanottu ääneen, mutta kyse oli Kiinasta.
Teknologia on vallan väline
Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä on kauppasota ja teknologia on siinä suuressa roolissa. Suurvaltojen väliset voimasuhteet määrittyvät sen mukaan kenellä on teknologinen ylivoima. Hyvä esimerkki ovat juuri nuo 6G-verkot, joiden varaan tulevaisuuden yhteiskunnat automatisoivat teollisuuttaan ja liikennettään.
Yhdysvalloissa ei enää ole omaa 6G-jättiä. Maineekkaan Bell Labs -tutkimuskeskuksenkin omistaa nykyisin suomalainen Nokia. Yhdysvalloissa varmasti toivotaan, että yhdysvaltalaisille yhtiöille avautuisi mahdollisuus päästä takaisin kisaan mukaan. Ei sattumaa, että termi open radio access network vilahti myös Blinkenin puheessa.
Joka tapauksessa, teknologia on vallan väline, kuten Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Mikael Wigell taannoin Ylelle totesi.
– Huomisen valtarakenne tulee määrittymään pitkälti sen mukaan, kuka hallitsee tulevaisuuden teknologiaa eli esimerkiksi tekoälyrobotiikkaa, kvanttitietokoneita ja datanhallintaa.
Tästä on kyse myös silloin, kun ulkoministeri Blinken puhuu samaan hengenvetoon 6G-verkoista, demokratiasta ja ihmisoikeuksista.
– On tärkeää, että näitä arvoja kannattavat maat pitävät etumatkansa huipputeknologioissa, hän sanoo.
Julkilausumassaan Suomi ja Yhdysvallat lupasivat edistää esimerkiksi teknologiaan liittyvää tutkimusta sekä teknologian standardointia. Omassa puheenvuorossaan ulkoministeri Pekka Haavisto pysytteli vastakkainasettelujen ulkopuolella. Hän korosti kansainvälisiä foorumeita, kuten vuonna 2021 perustettua EU:n ja Yhdysvaltain teknologianeuvostoa.
Kannattaa huomata, että Suomi ja Eurooppa voivat joutua kauppasodassa sijaiskärsijöiksi, vaikka suomalainen Nokia onkin tähän asti hyötynyt kiinalaista kilpailijaa vastaan suunnatuista boikoteista.
Hyvä esimerkki ovat Yhdysvaltojen julkistamat satojen miljardien dollareiden tukipaketit, joita luotu niin vihreää siirtymän kuin puolijohdealankin vauhdittamiseen. Paketit on suunnattu ennen kaikkea Kiinaa vastaan. Samalla niissä kuitenkin piilee riski, että myös eurooppalaiset yhtiöt siirtävät tuotantoa Atlantin taakse.
On selvää, kumpi kahdesta suurvallasta edustaa länsimaisia arvoja. Kauppasodissa vedetään kuitenkin aina kotiinpäin.
Voit keskustella aiheesta 3.6. klo 23 saakka.