Päättynyt jäänmurtokauden talvi oli leuto. Se näkyi esimerkiksi siinä, että jäätä muodostui verrattain vähän.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kulunut talvi oli 2000-luvun talvista neljänneksi vähäjäisin.
Leudosta talvesta ja varsin pienelle alueelle ulottuneesta sekä varsin ohueksi jääneestä jääkentästä huolimatta käytössä oli seitsemän yhdeksästä murtajasta.
– Se kertoo osaltaan kauppalaivojen itsenäisen jäissäkulkukyvyn heikkenemisestä ja suuremmasta avustustarpeesta, sanoo merenkulkuyksikön päällikkö Helena Orädd Väyläviraston tiedotteessa.
Kauden leutoudesta kertoo myös se, että murtajille kertyi yhteensä vain 684 operointipäivää. Edellisellä kaudella päiviä kertyi yli 900.
Myös avustuksia oli edellistä kautta vähemmän. Merialueen aluksia avustettiin 1 262 kertaa. Edellisellä kaudella avustuksia oli yhteensä 2 271.
Joulukuun alussa näytti ankarammalta
Vielä joulukuussa näytti siltä, että talvesta voisi kehittyä keskimääräinen tai jopa hiukan keskimääräistä ankarampi. Jäällisen alan kehitys kuitenkin hidastui jo joulukuun loppupuolella leudon sään takia.
Maaliskuun alku oli kylmä, ja jäätalven laajin jäällinen ala saavutettiin 12.3., kaksi viikkoa keskimääräistä myöhemmin.
Kulunut jäänmurtokausi alkoi 11. joulukuuta, kun Otso lähti ensimmäisenä murtajana Perämerelle. Viimeisenä murtajana Katajanokalle palasi jäänmurtaja Kontio 26. toukokuuta.
Jäänmurtokauden pituudeksi tuli näin 167 vuorokautta.
Suomenlahdella jäänmurtokausi alkoi 6.1. ja kesti 12.4. asti.
Lue lisää Lapin uutisia. Kuuntele ja katsele sisältöjämme Yle Areenassa.