Suomessa leviää kanoihin tarttuva IB-virus, mikä voi aiheuttaa kanoille ärhäkän hengitystieinfektion.
Kanojen sairastuminen voi aiheuttaa rajua tuotannon laskua sekä muna- että lihakanaloissa, mutta Siipikarjaliiton mukaan se ei lisää kanojen kuolleisuutta. Virus ei ole ihmiselle vaarallinen.
Liikkeellä ärhäkkä muoto, joka voi laskea tuotantoa
IB-virus leviää kanasta toiseen ilmateitse ja eritteiden välityksellä, ja sitä esiintyy Suomessa nyt ensimmäistä kertaa laajasti.
Siipikarjaliiton siipikarja-asiantuntija Veera Lehtilän mukaan tauti aiheuttaa kanoille esimerkiksi yleiskunnon heikkenemistä ja ruokahaluttomuutta, mikä puolestaan aiheuttaa tuotannon laskua.
– Broilereilla kasvu hidastuu ja munivilla kanoilla muninta laskee. Tästä IB-viruksesta on liikkeellä nyt myös ärhäkämpää muotoa, ja siksi tilanne on nyt huono, Lehtilä toteaa.
Lehtilän mukaan virus leviää helposti ilmateitse ja myös tuulen mukana. Koko parvi sairastuu kerralla.
Siipikarjalle aloitetaan rokoteohjelma, jossa kanat rokotetaan juomaveden välityksellä tai sumuttamalla. Lehtilän mukaan tilanteeseen ei liity dramatiikkaa, koska kyseinen virus on yleinen maailmalla ja myös Suomen naapurimaissa.
Tautia on aiemmin esiintynyt Suomessa lähinnä harrastekanaloissa, mutta tuotantokanaloissa siltä on pääosin säästytty.
– Tuotantopuolella meillä on ollut vain yksi tämän virusvariantin tapaus noin kymmenen vuoden takaa, Lehtilä sano.
Yrittäjälle iso taloudellinen riski
Juvalaisen kanalayrittäjän Antti Paunosen mielestä IB-virus on yrittäjälle iso riski, mikäli se tarttuu omiin kanoihin.
– Tiedetään, että se tiputtaa kananmunien määrää, eikä se välttämättä palaudu enää takaisin ollenkaan. Jos munien määrästä putoaa vaikka puolet pois, se on todella merkittävää.
Siipikarjaliiton Lehtilä toteaa, että osalla rajummin oireilevista kanoista tuotannon palautumisessa voi kestää pitkään. Osa kanoista taas oireilee lievemmin, ja myös tuotanto palautuu nopeammin normaalille tasolle.
– Taloudellisesti tämä on tuottajille haastavaa. Tuotannon laskun lisäksi myös rokottamisesta tulee kustannuksia, Lehtilä sanoo.
Paunonen toivoo pääsevänsä rokotusohjelman piiriin mahdollisimman pian, jotta taudista päästäisiin eroon. Rokotusohjelma kestää useita viikkoja.
Tällä hetkellä tilalla on nostettu hygieniatasoa reilusti, jotta virus ei pääsisi leviämään muilta tiloilta.
– Meillä on tuplahygienialukko kun mennään halliin, ja vaihdamme kengät kaksi kertaa. Emme päästä ulkopuolisia ihmisiä tuotantotiloihin, ja yritämme toimia niin, että emme käy muilla tiloilla.
Paunosen mukaan 36 000 kanan rokottaminen käy yllättävän helposti sitten, kun rokotteita saadaan. Rokote laitetaan samanlaiseen annostelijaan, jonka kautta kanoille syötetään esimerkiksi vitamiineja ja mineraaleja.
Rokotukset alkavat kesäkuun alussa sitä mukaan, kun rokotteita saadaan maahan.