Puolen sentin mittainen kaarnan alta löytyvä kirjanpainaja näyttää vaarattomalta. Sitä se ei kuitenkaan ole, sillä kyseessä on taloudellisesti merkittävin kuusta vioittava tuholainen.
Leppävirtalainen Erkki Thitz törmäsi kirjanpainajaan viime kesänä, kun hyönteiset iskivät aiemmin tehdyn avohakkuun reunapuihin. Thitz joutui pian hakkaamaan lisää metsää, jotta tuholaiset eivät olisi levinneet eteenpäin.
– Tässä on ympärillä 10 000 hehtaaria kuusikoita, joissa ei ole paljon asutusta. Se huolestuttaa todella paljon, Thitz tunnustaa.
Vahinko näyttää kuitenkin jo tapahtuneen. Siitä ovat todisteena iskeytymisjäljet hakkuuaukon reunalla naapurin metsässä olevan ison kuusen rungolla.
– Yksi, kaksi, kolme, neljä, laskee Thitz sormellaan iskeytymisjälkiä puun rungolta.
Hän päätyy viiteentoista reikään kymmenen neliösentin alueella. Kaikkiaan rungolla saattaa olla satoja iskeytymisjälkiä.
Kuusi on jo käynnistänyt oman torjuntamekanisminsa, sillä pihkaa valuu useiden metrien korkeudelta.
Kirje tulossa
Kirjanpainajien aiheuttamaa tuhoa pidetään jo niin vakavana, että Suomen metsäkeskus ryhtyy lähettämään riskivyöhykkeessä olevien metsien omistajille erityisiä varoituskirjeitä.
– Toivotaan, että metsänomistajat kävisivät katsomassa metsäänsä ja toteamassa, onko sinne tullut tuhoja ja iskeytymiä, Remes toteaa.
Hän muistuttaa, että kuorellinen havutavara on poistettava vähintään metsätuholain mukaisessa määräajassa. Jos tällaista puutavaraa ei saa metsästä pois, se pitää kuoria tai aisata, jolloin puu kuivaa nopeammin.
Remeksen mukaan kaikki tämä pätee myös tienvarteen varastoituun kuorelliseen havupuutavaraan.
– On ihan sama, onko puu siellä kasassa vai onko se metsässä. Kyllä se ötökkä leviää sieltä ympäriinsä.
Hänen mukaansa kirjanpainaja on kuitenkin tullut jäädäkseen, eikä huolellisinkaan metsänomistaja pysty välttymään siltä.
– Se on hyönteinen, joka kuuluu meidän luontoomme.
Puun hidas kuolema
Puuhun iskeytyvät ensimmäiseksi kirjanpainajakoiraat, jotka houkuttelevat naaraita kaarnan alle kemiallisilla houkutinaineilla. Koiras on kaivanut näille pariutumiskammion, johon saattaa tulla jopa neljä naarasta.
Jokainen naaras kaivertaa parittelun jälkeen oman emokäytävän, jonka reunoille se laskee munansa.
Munista kuoriutuvat toukat kaivavat puolestaan nilaan omat käytävänsä. Myöhemmin toukat koteloituvat, kunnes ne kuoriutuvat aikuisina.
Aikuiset kirjanpainajat jatkavat kuoriuduttuaan syöntiään kuoren alla. Aikuiset saattavat tällöin syödä toukkien kaivertamien käytävien välisen nilan, jolloin puun nestevirtaukset katkeavat ja puu alkaa hiljalleen kuivua.
Tuho voi olla tuhansia euroja
Metsänomistajan kannalta tuho ei kuitenkaan pääty siihen, että puu kuolee. Kirjanpainajat kuljettavat näet mukanaan puuhun sinistäjäsieniä, jotka voivat lopullisesti pilata puutavaran.
– Pari kirosanaa pääsi tänä aamuna, kun katselin, että siellä niitä on, myöntää Mirjami Thitz.
Hänen puolisonsa omistaa Erkki Thitzin naapurissa olevan metsän.
Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes sanoo, että metsänomistajan taloudellinen menetys voi olla jopa tuhansia euroja.
– Pahimmillaan käy niin, että metsänomistaja saa hakkuutuloa vain energiapuusta.
Remeksen mukaan tuhot voimistuvat sitä enemmän mitä etelämmäksi mennään.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 8.6. klo 23:een saakka.