Tilastokeskus julkaisi toukokuun lopussa aineiston, joka tietojen mukaan vuonna 2022 selvitettyihin ryöstöihin epäiltyjä oli kaikkiaan 2 200. Kasvua edellisvuoteen oli kaikissa ikäryhmissä yhteensä 16,9 prosenttia.
Vuonna 2022 selvitettyihin ryöstörikoksiin epäillyistä runsaat 12 prosenttia oli alle 15-vuotiaita. Heidän määränsä kasvoi edellisvuoteen verrattuna peräti 136 prosenttia.
Yhteensä alle 15-vuotiaiden tekemiä ryöstöjä tutkittiin 269 ja heistä 252 oli poikia. Alle 15-vuotiaiden osuus ryöstöihin epäillyistä on ollut tällä tasolla viimeksi vuonna 2001.
”Työtä on paljon”
Alle 15-vuotiaiden tekemien ryöstöjen uhri oli useimmiten 12–14-vuotias poika.
Tilastojen nousu näkyy poliisin työssä.
– Tämä näkyy erityisesti työmäärän lisääntymisenä: työtä on paljon, sanoo Helsingin poliisilaitoksen väkivaltayksikön nuorisoryhmän tuore rikoskomisario Maria Väätti.
Ryöstöihin epäillyt ovat tyypillisestikin nuoria. 15–17-vuotiaiden epäiltyjen osuus kaikista ryöstöistä oli vajaat 20 prosenttia ja 18–20-vuotiaiden osuus noin 19 prosenttia.
Myös alaikäisten tekemien rikosten käsittelyajat ovat pidentyneet. Alle 18-vuotiaiden tekemiksi epäiltyjen rikosten käsittelyn keston keskiarvo oli 79 päivää vuonna 2022, kun vuonna 2016 käsittelyn keskiarvoaika oli 30 päivää.
Poliisin mukaan tavallisesti ryöstön saaliiksi päätyy elektroniikka, vaatteet ja rahat.
Mari Väätin on vaikea nimetä yksittäistä syytä ryöstöjen määrän voimakkaaseen kasvuun.
– Tyypillisesti nuorten tekemissä ryöstöissä on useita tekijöitä ja yksi uhri. Teko kohdistuu usein toisiin nuoriin. Ryöstö on todella vakava rikos, jos katsotaan sitä, minkälaisia rangaistuksia siitä voi saada.
Tutkimustietoa kaivataan
Vääntin mukaan ilmiö on huolestuttava, ja siksi ilmiöstä tarvittaisiin kattavaa tutkimusta, jotta sen juurisyihin pääsisi pureutumaan.
– Toivoisin, että tätä ilmiötä lähdetään kunnolla tutkimaan. Tietoa siitä, mistä tämä johtuu, tarvitaan tässä yhteiskunnassa kipeästi.
Hänen mukaansa tutkimustulokset voisivat osoittaa sen, mihin viranomaisten toimia voisi oikein kohdentaa.
– Vaikka rikosprosessi on valtavan tärkeä, niin sillä ei ennalta estävyyttä saada samalla tavalla aikaiseksi kuin, että voimia kohdennettaisiin tutkimustuloksista havaittuihin juurisyihin, Väätti summaa.
Hänen mukaansa myös poliittisella tahtotilalla on merkitystä.
– Toivoisin, että heidän keillä on valtaa vaikuttaa asioihin, ohjaisivat päätöksensä niin, että yhteiskunnassa pyrittäisiin aina rakentamaan sitä, että täällä olisi jokaisella ihmisellä turvallista kulkea ja olla.