Suomen hiihtoliitto tiedotti perjantaina A-maajoukkueensa tulevalle kaudelle. Joukkuetta tiivistettiin menneestä kaudesta. Ryhmässä on 17 urheilijaa; kahdeksan naista ja yhdeksän miestä.
Ennen viime kautta maajoukkueeseen valittiin 20 urheilijaa; seitsemän naista ja 13 miestä.
Ainoa muutos naisten maajoukkueessa viime kauteen verrattuna on Eveliina Piipon nimeäminen A-maajoukkueeseen. Tosin Piippo on mukana harjoituskauden maajoukkuetoiminnassa vain tukitoimintojen osalta, mutta ei osallistu leirityksiin.
Miesten A-maajoukkueesta putosivat Markus Vuorela, Juuso Haarala, Lauri Mannila ja Verneri Suhonen. Viime talven Planican MM-kisoissa Suomen miehet viestihopealle ankkuroinut Niko Anttola nousi U20-joukkueesta suoraan A-maajoukkueeseen.
Suurin uutinen olikin, että Iivo Niskanen ei ole mukana harjoituskauden maajoukkuetoiminnassa.
– Iivo haluaa nyt harjoituskauden vetää vähän erilailla kuin aiemmin. Päätettiin, ettei hän ole nyt harjoituskaudella maajoukkuetoiminnassa, vaan tekee omalla suunnitelmallaan, sanoi hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Teemu Pasanen.
”Niskaselle varmasti perusteltu valinta”
Yle Urheilun hiihtoasiantuntija Kalle Lassila sanoo, ettei tarkemmin mietittyään ole yllättynyt maajoukkuevalinnoista.
– Tietysti maajoukkuetoiminta on ollut pitkään Suomessa sellaista, että Krista Pärmäkosken taannoista ratkaisua lukuun ottamatta siellä ovat kaikki viihtyneet ja pitäneet sitä itselleen hyödyllisenä, Lassila kuitenkin sanoo.
Pärmäkoski valmistautui uuteen kauteen omillaan vuonna 2019. Suurimmista tähdistä esimerkiksi Norjan Johannes Hösflot Kläbo jättäytyi nyt pois maajoukkueesta. Norjassa samaan ratkaisuun ovat vuosien saatossa päätyneet monet muutkin.
Lassila muistuttaa, että Iivo Niskanen on jo valtaisan menestynyt urheilija, jolla on iso kokemuspankki. Lisäksi Lassila uskoo, että perhe-elämänkin muutoksilla voi olla merkitystä. Niskanen tuli isäksi viime joulukuussa.
– Hän on ollut miesten maajoukkueen veturi jo tosi pitkään ja vetänyt muita perässään harjoituksellisella esimerkillään. Hänelle on varmasti perusteltua, että lähtee nyt tekemään omaan tapaansa ja omalla suunnitelmallaan, Lassila pohti.
Mikä on Hiihtoliiton taloustilanteen merkitys?
Iivo Niskasen henkilökohtainen valmentaja Olli Ohtonen sanoi Ilta-Sanomille, että kaksikko on käyttänyt omaa harkintaansa ja päätynyt toteuttamaan ensimmäistä kertaa täysin omaa suunnitelmaansa. Kaksikko teki kevään aikana yksilöllisen suunnitelman, jonka mukaan kuluvaa olympiadia viedään eteenpäin.
Hiihtomaajoukkue sai kovaa kritiikkiä mollivoittoisesti menneiden MM-kisojen jälkeen. Myös taloustilanne on huolettanut. Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen totesi keväällä, että Hiihtoliiton kulurakenne on kuormittava.
Iltalehti puolestaan uutisoi eilen, että Hiihtoliiton talous on kuralla ja tilikaudesta 2023–24 tulossa merkittävät tappiot. Päävalmentaja Pasanen harmitteli tänään Yle Urheilulle, että leiribudjettia on jouduttu supistamaan vieläkin enemmän kuin aluksi suunniteltiin.
Ohtonen kiisti, että uutisointi taloustilanteesta tai maajoukkuekritiikki olisi vaikuttanut Niskasen vetäytymiseen.
– Kun Iivo on leireillä ollut, hän on sitoutunut tekemään maajoukkueohjelman mukaan. Nyt haluttiin optimoida omaa harjoittelua, jotta saataisiin paras mahdollinen urheilullinen tulos, Ohtonen kuittasi Ilta-Sanomille.
Lassila uskoo, että laajemmassa kuvassa maajoukkueiden budjettiasioilla on varmasti merkitystä.
– Jos taloustilanne on hyvä ja pystytään tarjoamaan isosti resursseja, tukea ja apua, silloin se houkuttelee kovimpiakin urheilijoita sitoutumaan ympärivuotisesti. Kun resurssit pienenevät, se mietityttää yksilöitä.
Myös Piipolta looginen ratkaisu
Eveliina Piippo on hiihtäjäprofiililtaan, fysiikaltaan ja harjoittelultaan ”hyvin persoonallinen tapaus”, Lassila kuvailee.
– Paras tulos, voitto tai häviö, löytyy usein urheilijan erikoislaatuisista piirteistä. Uskon, että Eveliinalle tekee hyvää, että hän on ollut rohkea ja lähtenyt tekemään omia ratkaisujaan.
Aiemmin julkisuudessa kerrottiin, ettei Piippo olisi lainkaan maajoukkueessa. Piipon valmentaja Santeri Erola sanoi Iltalehdelle, että he halusivat antaa työrauhan itselleen ja muille, sillä Piipolla on ollut loukkaantumisten takia rikkonainen tausta.
– Eveliinalla on ollut aina poikkeava tapa harjoitella ja hän harjoittelee määrällisesti todella paljon. Kun tulosta on tullut, se on tullut sen kautta, että hän on luottanut ja uskonut omaan tapaansa. Tämä varmasti rauhoittaa hänen tilannettaan, Lassila uskoo.
Maajoukkueen leiritysten ulkopuolella Piipolle ei tule painetta pohtia, pitäisikö sittenkin tehdä kuten muutkin.
Mikä on poisjääntien vaikutus?
Lassila huomauttaa, että tuloksenteon kannalta maajoukkuetoiminnan vaikutus on suurin niille, jotka ovat päässeet mukaan kansainväliseen toimintaan, mutta joilla kehittymisenvaraa on vielä eniten.
– Kun ominaisuuksiltaan poikkeavat yksilöt, kuten Iivo Niskanen veturina, siirtyvät pois, se voi jopa vahvistaa joukkuetta, kun ryhmä harjoitustilanteissa on tasaisempi.
Se, miten maajoukkueen ulkopuolella harjoitteleminen sitten vaikuttaa yksilöön, riippuu tämän resursseista ja tukitiimin laadusta.
– Harkinta on varmasti tarkkaa, millä perustein jäädään pois. Ajatus on, että sillä saadaan enemmän kuin menetetään.
– Kyllä maastohiihtäjät suurimman osan työstään tekevät aivan itse, omaehtoisesti. Harjoittelu on yksinäistä puurtamista, vaikka maajoukkuetoiminta ulospäin näyttäytyy massiivisena.
Lassila uskoo, että kansainvälisesti maajoukkueiden ulkopuolella harjoittelu on yleistymässä. Useimmin ratkaisuun päätyvät kuitenkin absoluuttiset kärkihiihtäjät.
– Heillä sen aiemmankin menestyksen puolesta on käytössään erittäin suuret resurssit harjoittelun, leirityksen ja tukitoimien rakentamiseen. Silloin maajoukkueen tarjoama kokonaisuus ei ehkä ole resurssien puolesta niin merkittävä. Toisaalta sitten päästään irti maajoukkueeseen liittyvistä velvoitteista ja voidaan tehdä harjoittelua entistä omaehtoisemmin.
Ensi kaudella ei ole arvokisoja. Hiihtoliitto ilmoitti tiedotteessaan, että painopisteinä tulevalle kaudelle ovat urheilijoiden perustason nostaminen, ominaisuuksien kehittäminen sekä maailmancupin tulokset. Työ tähtää 2025 MM-kisoihin ja 2026 olympialaisiin.
Lassilan mukaan tavoitteet ovat jopa itsestäänselvyyksiä.
– Ei meillä Suomessa ole maajoukkueellista urheilijoita, että prioriteetiksi laitettaisiin kaikille tuloksenteko. Toki tuloksenteko kunkin omalla tasolla on prioriteeti, mutta suurimmilta osin kyse on perustason nostamisesta ja ominaisuuksien kehittämisestä, mikä sitten mahdollistaisi tulevaisuudessa sijoittumisen kärkipäähän suuremmalla todennäköisyydellä.