Metsä raikaa ja rankaa kaatuu, kun seinäjokelainen metsänomistaja Sami Yli-Huumo etenee taimikossa raivaussahan kanssa.
Älykello ranteessa mittaa suoritteen tehoa hyötyliikunnan näkökulmasta. Yli-Huumo liikkuu paljon muutenkin. Hän harrastaa muun muassa hiihtoa, rullaluistelua ja padelia.
Ja silti:
– Ensimmäisen kerran, kun lähdin raivaamaan koko päiväksi, löysin uusia lihaksia joka paikasta, nauraa Yli-Huumo.
Sami Yli-Huumo on yksi viidestätoista testihenkilöstä, jotka ovat mukana Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen vetämässä Raivaa itsesi kuntoon -hankkeessa.
Se lähti yksinkertaisesta ideasta hyötyä kahdella tapaa, kertoo hanketta vetävä Juha Viirimäki Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksesta.
– Monella olisi omaa kuntosalia näissä hoitamattomissa taimikoissa, tuumii Viirimäki.
Testihenkilöillä on verrokkilaji
Hyötyliikunnasta puhutaan paljon, mutta aina sitä ei kuitenkaan malteta lasketa niin sanotuksi oikeaksi liikunnaksi – ainakaan jos ei sen tehoa ei mitata.
Raivaa itsesi kuntoon -hankkeessa lähdettiin keräämään tietoa siitä, miten tehokasta metsänraivaustyö on kuntoliikuntana, verrattuna testihenkilön muuhun liikuntaharrastukseen.
Jokaiselle testihenkilölle tehtiin kuntotesti Kuortaneen urheiluopistolla. Porukassa on kovakuntoista ja myös suoraan sohvalta linkkuveitsen tehneitä, kertoo Juha Viirimäki.
– Haettiin aerobista ja anaerobista rajaa, ettei mene hapoille metsässä heti ensimmäisellä tankilla.
Lisäksi jokaisella on jokin perinteinen kuntoilulaji, johon metsänraivauksen tuloksia verrataan. Viirimäen mukaan vertailu on havainnollistanut, miten hyvä liikuntaa raivaus on.
– Täällä on lisäksi aina epätasainen alusta, joten tämä kehittää myös koordinaatiota.
Myös metsän kunto kohenee
Testejä on tehty eri lajeissa ja erilaisissa raivaustöissä. Sami Yli-Huumon vertailulaji on padel. Hänen kohdallaan tankillinen töitä raivaussahalla vastaa noin puolentoista tunnin padel treeniä.
– Kun tankillisen ajaa kerralla, niin se on jo hyvä suoritus ja lopussa toivoo, että voi kun bensa jo loppuisi, sanoo Yli-Huumo.
Rauhallisella tahdilla syke pysyy hyvällä peruskuntoharjoittelun tasolla, mutta halutessaan tahtia voi myös kiristää.
Sykkeen saa korkeallekin, kun ei ole ammattilainen eikä hirveästi tehnyt. Huippulukema oli 168, muistelee Yli-Huumo.
Tavoitteena on vahvistaa tutkimuksen avulla, että metsänraivaus on hyvä kuntoilumuoto, jolla voi hyvin korvata vaikka salilla käynnin silloin tällöin.
Hankkeessa ovat mukana Seinäjoen ammattikorkeakoulun terveys- ja sosiaalialan sekä metsäalan yksiköt. Siellä tuloksista laaditaan yhteenveto, joka valmistuu syksyyn mennessä.
– Sen jälkeen markkinoidaan tuloksia metsänomistajille ja toivotaan että tämä aktivoi heitä niin, että saadaan myös metsänhoitorästejä purettua tätä kautta, summaa Viirimäki.