Tampereella sijaitsevalla Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualueella paloi maanantaina. Kyse ei ollut tahattomasta maastopalosta, vaan Tampereen kaupunki poltti osan metsästään tarkoituksella.
Kyse on ennallistamispoltosta ja se on osa luonnon monimuotoisuusohjelmaa. Sillä houkutellaan uhanalaisia lajeja takaisin.
Tampereen kaupungin ympäristötarkastaja Jaana Lappeteläinen kertoo, että poltettava männikkö on 65-vuotiasta. Paloalue on reilut kolme hehtaaria.
Kolmannes männiköstä kaadettiin helmikuussa maahan ja siitä tulee lahopuuta ja hiiltynyttä puuta.
– Lahopuusta on suomalaisessa metsässä huomattava pula, Lappeteläinen sanoo.
Uhanalaisten lajien toivotaan palaavan
Lahopuuta on Lappeteläisen mukaan Etelä-Suomen talousmetsässä enää viisi kuutiota hehtaarilla, luonnon metsässä puolestaan 60–120 kuutiota hehtaarilla.
Kintulammin poltettuun osaan lahopuuta tulee paljon ja siitä hyötyvät lajistot, jotka elävät hiiltyneessä puussa tai lahopuussa. Näitä ovat esimerkiksi kolopesijät, hyönteiset ja kääväkkäät.
– Lahopuulla elää noin 3 000–5 000 lajia, niistä valtaosa on uhanalaisia. Osa lajistosta elää hiiltyneellä puulla, eikä sitä synny, ellei polteta metsää pystyyn, Lappeteläinen sanoo.
Hiiltyneestä puusta riippuvainen hyönteislajisto löytää hajun perusteella paikalle jo vuorokausien kuluessa poltosta.
Luontaisen uudistumisen kautta alueelle syntyy myös lehtipuuta havupuiden seuraksi. Lisäksi alueelle jää eritasoisesti palaneita ja palamattomia kohtia, suopainanteita, kallioita sekä näille ominainen eliöstö.
Vastaavat ennallistamispoltot ovat harvinaisia kuntien omistamissa metsissä. Metsähallitus tekee ennallistamispolttoja valtion omistamilla mailla.
Turvallisuudesta pitää huolehtia
Ennallistamispoltossa jäljitellään metsäpaloa. Paikaksi valikoitui Keltolahdentien varrella sijaitseva männikkö, jonka maaston tasaisuun helpottaa palon rajaamista ja hallintaa.
Kortejärvelle johtava Keltolahdentie on suljettu polton ajan.
Alueen ympärille tehtiin kesäkuussa palokuja ja pressupohjaisia vesipaikkoja. Maanantaina kasteltiin metsää ja palokujia.
Polton toteuttaa TeMePa Infra, ja sitä rahoittaa Uudenmaan ely-keskus. Lisäksi mukana on laaja joukko talkoolaisia.
TeMePa Infran toimitusjohtaja Jukka Koivumäki sanoo, että suunnittelu on kaikkein tärkeintä. Lisäksi polttopäivänä pitää olla riittävästi vettä saatavilla, ja turvallisuudesta täytyy tietenkin huolehtia.
– Kukaan ei saa tuupertua savuun.
Linnunpesiä ei löytynyt
Sää oli maanantaina hyvä, mutta maahan kaadettu puu olisi saanut olla vielä kuivempaa.
– Pieni suunnitteluvirhe tapahtui siinä, että metsä olisi pitänyt kaataa jo viime syksynä, Koivumäki myöntää.
Koivumäki uskoi maanantaina, että palo onnistui kuitenkin hyvin.
Polttoalueen sammutusta ja jälkivartiointia jatketaan polton jälkeen. Kulkeminen on paloalueella mahdollista noin viikon kuluttua poltosta. Jos alueella havaitsee esimerkiksi savuavan muurahaispesän, siitä on ilmoitettava välittömästi TeMePa Infralle.
Metsää poltettiin lintujen pesimäaikaan, mikä herätti etukäteen kysymyksiä. Talkoolaiset kävivät alueen kaksi kertaa läpi, eikä yhtään linnunpesää löytynyt.
Polton vaikutuksia aiotaan seurata. Paloalueelle tehdään hyönteisselvitys, jolla seurataan alueella mahdollisesti esiintyvää tai sinne levittäytyvää uhanalaista hyönteislajistoa, kuten kovakuoriaisia, luteita, kaksisiipisiä, pisitäisiä ja perhosia. Alueelta otetaan myös esimerkiksi vesinäytteitä.