Nuorten metsien ensiharvennusten laatu on puhuttanut sen jälkeen, kun Metsäkeskus julkaisi Keski-Suomessa tehdyn tavanomaista tarkemman selvityksen tulokset.
Erillisselvityksessä löytyi suhteessa enemmän huomautettavia ja lakirajaa harvemmaksi hakattuja kohteita mitä valtakunnalisissa korjuujälki-tarkastuksissa.
Metsäkeskuksen erilliseselvityksen tulos on kyseenalaistettu metsäalalla laajasti.
Metsäkeskus on nyt tarkastanut erilliselvityksen otantaa ja menettelytapoja ja havainnut niissä puutteita.
Erillisselvityksen menettelytavat eivät kaikin osin vastaa Metsäkeskuksen normaaleja tarkastuksen toimintatapoja. Muun muassa yli puolet kohteista oli arvioitu droonin ottamien kuvien perusteella, kun normaalisti droonitarkastusten osuus on noin 20 prosenttia.
– Metsäkeskukselle tarkastustoiminnan luotettavuus, läpinäkyvyys ja ennustettavuus on keskeinen toimintatapa. Keski-Suomen selvityksen osalta Metsäkeskus ei ole tässä onnistunut. Tapaus on aiheuttanut eri osapuolille hämmennystä ja pahaa mieltäkin. Olemme vilpittömästi pahoillamme, sanoo Metsäkeskuksen johtaja Ari Eini Metsäkeskuksen tiedotteessa.
Käytössä oleva tarkastustapa ei ole toimiva
Metsähakkuiden laaduntarkastelu perustuu maastossa otettaviin koealoihin.
Ensiharvennuskohteiden korjuujäljen arvostelu käytössä olevalla menetelmällä on haastavaa, sillä se ei anna riittävän tarkkoja tuloksia tarkastuskohteen arvostelemiseksi nykyisen kaltaiseen luokitteluun.
Ensiharvennusten laatua luokitellaan kolmiportaisesti: metsänhoitosuositusten mukainen, lainmukainen ja virheellinen.
Metsäkeskus ryhtyy arvion seurauksena kehittää nykyistä tarkastusmenetelmää kaukokartoituspohjaiseksi. Tarkoitus on ottaa uusi menetelmä käyttöön vuonna 2026.
Voit keskustella aiheesta 6.6. klo 23.00 saakka.