Ukrainan sodan asiantuntija Emil Kastehelmi ei usko, että Venäjän kertoma Ukrainan hyökkäys Donbasissa olisi vielä alkua Ukrainan pitkään suunnittelemalle vastahyökkäykselle.
Sen sijaan kyseessä lienee osa laajemman hyökkäyksen valmistelua. Ukraina tuskin vielä edes haki kovin syvää läpimurtoa ja muutosta rintamalinjoihin, Kastehelmi arvioi.
Venäjä on väittänyt torjuneensa eteläisessä Donetskissa Ukrainan laajan hyökkäyksen ja aiheuttaneensa sille isot mies- ja kalustotappiot. Ukraina ei ole kommentoinut väitteitä.
Kastelhelmen mukaan useista lähteistä on pääteltävissä, että Ukraina on toteuttanut Velyka Novosilkan kaupunkin ympäristössä hyökkäyksiä, jotka eivät ole edenneet kovin pitkälle.
Sen sijaan varmaa tietoa ei ole siitä, miten laaja hyökkäys on ollut, mitkä ovat olleet Ukrainan todelliset tavoitteet ja kuka hallitsee mitäkin kyseisellä alueella, Kastehelmi sanoo Ylelle puhelinhaastattelussa.
Kastehelmi epäilee tietoja tappioista ja hyökkäyksen laajuudesta
Venäjä on väittänyt, että Ukraina olisi hyökännyt sunnuntaiaamuna viidellä sektorilla yhteensä kahdeksan pataljoonan voimin.
Kastehelmen mukaan väite kahdeksasta pataljoonasta on aika suuri ja myös hyökkäyssektoreita on pystytty tunnistamaan oikeastaan vain yksi suurempi.
– Todennäköisesti pienempiä hyökkäyksiä on tapahtunut muuallakin. Niitä tapahtuu vähän jatkuvasti. En siinä mielessä epäile, etteikö väite voisi pitää paikkaansa.
Toki mittaluokka oli nyt hieman suurempi kuin Ukrainalla yleensä tämän tyyppisissä operaatioissa, hän huomauttaa. Riippuen siitä, mikä mittaluokka todellisuudessa oli, voi olla että se oli merkittävästikin suurempi.
– Mutta tämä ei vaikuta vielä sellaiselta hyökkäykseltä, jonka tavoitteena tai edes mahdollisuutena olisi ollut iskeä suurempaa kiilaa venäläisten asemiin. Todennäköisesti tavoitteet olivat rajallisemmat.
Hän ei myöskään pidä luotettavina niin suuria tietoja Ukrainan kärsimistä tappioista kuin Venäjä on esittänyt. Venäjän mukaan Ukrainan tappiot olivat yli 250 sotilasta, 16 panssarivaunua, kolme panssaroitua miehistönkuljetusvaunua ja 21 panssariajoneuvoa.
”Ukrainalaiset edenneet korkeintaan kilometrin, pari”
Kastehelmen mukaan Ukraina on päässyt tuoreimmassa hyökkäyksessään korkeintaan etulinjasta muutamiin sen tuntumassa oleviin kyliin eli edennyt kilometrin tai kaksi, mutta ei tämänhetkisten tietojen mukaan pidemmälle.
Sen sijaan ei ole tiedossa, mitä Venäjän väite hyökkäyksen torjumisesta tarkalleen tarkoittaa. Venäläiset ovat onnistuneet pysäyttämään hyökkäyksen parin kolmen kilometrin päässä.
– Sen sijaan ei tiedetä, ovatko venäläiset onnistuneet myös saamaan menettämiään alueita takaisin eli ovatko osapuolet lähtötilanteessa vai onko Ukraina pystynyt pitämään kiinni saavuttamistaan parista kylästä ja pelloista.
”Ei kerro vielä vastahyökkäyksen suunnasta”
Ukrainan Etelä-Donetskissa tekemät hyökkäykset eivät Kastehelmen mukaan kerro vielä siitä, että tämä olisi pääsuunta Ukrainan suunnittelemassa vastahyökkäyksessä.
– Sitä ei pysty vielä päättelemään, päättely vaatii myös muita indikaattoreita.
Hän kuitenkin muistuttaa, että sitten kun tällainen laajempi vastahyökkäys tapahtuu, samanaikaisesti on useita pienempiä operaatioita.
– Vastahyökkäys ei ole sellainen, että pilliin vihelletään ja prikaatit länssipanssareineen vyöryvät jollain tietyllä alueella, vaan se on sarja toimintoja, ja jossain tehdään vahvempi isku.
Kyseinen Etelä-Donetskin suunta olisi kyllä yksi mahdollinen hyökkäyssuunta, josta olisi mahdollista uhata maayhteyttä Krimiltä Venäjälle. Tällä suunnalla on myös merkittäviä kaupunkeja kuten Mariupol.
– Jotta maayhteyden saa katkaistua, tältä suunnalta on pidempi matka merelle kuin Melitopolin suunnassa. Voi silti olla, että Ukraina katsoo, että Melitopolin suunnassa venäläiset ovat valmistautuneet niin vahvasti, että hyökkäys kannattaa aloittaa idenpänä eikä hyökätä lyhintä reittiä, Kastehelmi arvioi.