Raitiovaunuliikenne tekee uutta nousua Suomessa.
Uusi ratikkakaupunki Tampere pohtii verkoston laajentamista, Vantaa teki hiljan myönteisen päätöksen raitiotieverkoston suunnittelemisesta ja vanhassa ratikkakaupungissa Turussa suunnitelmista kysytään parhaillaan kaupunkilaisten mielipiteitä.
Espoossa odotellaan pikaraitiotie Raide-Jokerin valmistumista, joten Suomen viidestä suurimmasta kaupungista enää Oulu on ilman virallisia ratikkasuunnitelmia.
Miten ratikka sopisi ”onnikoiden” sekaan Oulun joukkoliikenteeseen? Monen kaupunkilaisen mielestä hyvin, mutta liikenneasioista vastaavat virkahenkilöt ovat varovaisempia.
Ratikka toisi ”suuren kaupungin fiilistä”
Fiinu Honkakoski ei usko, että käyttäisi ratikkaa kovin usein, jos sellainen Oulussa olisi, koska pyörällä ja onnikallakin pääsee. Mika Saarela taas on ratikan kannattaja ja toivoo, että pohjoisista kaupunginosista pääsisi nopeammin keskustaan.
– Bussi kiertelee niin monen mutkan kautta. Ja kilpailu voisi tuoda vähän halvemmat joukkoliikennemaksut, hän arvelee.
Enni Murtomäki arvelee, että ratikka voisi parantaa julkisen liikenteen sujuvuutta ja vähentää painetta kulkea keskustaan kauempaa kaupunginosista omalla autolla ja helpottaa näin parkkiongelmia.
– Ja antaahan se myös suuren kaupungin fiilistä.
Kotikulmillaan Jasse Vainio on aktiivinen ratikan käyttäjä. Oulun keskustaan hän tuli taksilla, eikä omien sanojensa mukaan alkanut edes katselemaan bussiaikatauluja.
Vainio asuu Vantaan Tikkurilassa, jossa ratikkaa odotetaan kuulemma jo ”kuumeisesti”.
– Hirveästi negatiivisia puolia en ainakaan itse keksi siitä.
”Kaupunkirakenne ei tue raideliikennettä”
Suomen lisäksi raitiovaunuverkostoja suunnitellaan tai rakennetaan parinsadan tuhannen asukkaan kaupungeissa esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa.
Oulussa on parhaillaan työn alla keskustan liikenteen yleissuunnitelma, jossa on kaupunkiympäristöjohtaja Marko Kilpeläisen mukaan varauduttu myös ”eniten tilaavievään” vaihtoehtoon, eli raitiovaunuliikenteeseen.
Hänen mukaansa on kuitenkin vielä liian aikaista sanoa ratikoiden tulemisesta juuta tai jaata. Samalla kannalla on myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä (kesk.).
– Aivan lähivuosien suunnitelmissa tämä ei ole. Tehokas joukkoliikenne kyllä, mutta raitiotietä saa kyllä vielä odottaa.
Kartalta katsoen voisi ajatella, että nelostien varteen pitkänomaisesti levittäytyvä Oulu sopisi hyvin kiskoille ja pitkittäisille runkolinjoille perustuvalle joukkoliikenneratkaisulle, mutta Kilpeläinen jarruttelee.
– Meillä ruutukaavakeskustassa asuu vain 40 prosenttia kaupungin asukkaista Turun ja Tampereen 80 prosentin sijaan.
Kaupungininsinööri Tapio Siikaluoma on vielä suorasanaisempi.
– Pientalovaltainen asutus, jota Oulussa on paljon, ei tue raideliikennettä.
Vehkaperä korostaa kuitenkin, että yhdyskuntasuunnittelussa otetaan huomioon myös sellainen tilanne, että raitioteiden rakentaminen tulisi ajankohtaiseksi.
– Kun uutta infraa rakennetaan, pitää huomioida myös katuleveyksissä ja kantavuuksissa, että se on jossakin tilanteessa mahdollista.
Ratikka on kallis, mutta onko se hyvä sijoitus?
Ratikan rakentaminen on kallista, Tampereen ja Vantaan esimerkkien perusteella 18–30 miljoonaa euroa kilometrille. Siikaluoman mielestä jo suunnittelukustannukset tulisivat olemaan ”hyvin suuret”.
– Suunnittelussa tulee tärkeänä osana olla mukana tarkastelu kiinteistötaloudellisista hyödyistä. Mikäli hankkeesta ei ole hyötyä rakentaminen ei ole realistinen, Siikaluoma kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.
Lisää: Ratikka imi kylkeensä pienen kaupungin verran ihmisiä – näin rakentaminen on mullistunut Tampereella
Euroopassa ja muualla maailmassa on kokeiltu myös perinteisiä ratikoita kevyempiä ratkaisuja, sekä Oulussakin harkinnassa olevien superbussien kaltaisia välimuotoja. Tuotekehittelyn taustalla on muun muassa hinta: kevytjärjestelmien väitetään olevan selvästi perinteistä raitiotiejärjestelmää edullisempia – ainakin rakentamisvaiheessa.
– Oulun on hyvä seurata maailman kehitystä. Perinteinen raitiotie ei välttämättä ole se vaihtoehto, joka on kustannustehokas tälle kaupunkirakenteelle ja väkimäärälle. Kyllä itse ainakin pidän silmät auki kun kuljen Euroopassa.
Vantaalla reilun 600 miljoonan euron ratikkahankkeeseen toivotaan valtiolta kolmasosan eli noin 200 miljoonan tukea. Kilpeläinen ja Siikaluoma eivät halua edes arvailla, mikä olisi mahdollista Oulussa.
– Valtion tuen mahdollisuutta on mahdoton arvioida, mutta hyvin vaikeata siihen on uskoa, kun kuuntelee uutisia valtion taloudesta, Siikaluoma tylyttää.