Tämä on Suomelle ”järjetön” ja ”todella huono”, julistivat elinkeinoministeri Mika Lintilä (Kesk.) ja työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija ja pääneuvottelija Pia Kotro maaliskuussa, kun Euroopan komissio, parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto sopivat uudesta energiatehokkuusdirektiivistä.
Direktiivissä Suomelle asetettiin niin tiukka loppuenergian vähentämistavoite, että sen katsottiin uhkaavan vihreän siirtymän investointeja.
Näin siksi, että puhtaan sähkön perässä Suomeen rynnistävät miljardien investointihankkeet tulevat lisäämään energia kulutusta. Yhdessä säästötavoitteen kanssa yhtälön ei katsottu mitenkään toimivan.
Sopimuksen tarkennuksetkin on nyt luettu ja kansallisen toimeenpanon valmistelu aloitettu. Joudutaanko investointeja rajoittamaan?
– Lähtökohtamme on, ettei tämän direktiivin toimeenpanon anneta millään lailla vaarantaa Suomeen suunniteltuja vihreitä investointeja, sanoo teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
– Suomi tulee toimeenpanemaan direktiivin mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Meillä ei silti ole näköpiirissä, että vihreän siirtymän investointeja tultaisiin tämän takia rajoittamaan, sanoo myös Kotro.
Linjauksella on merkitystä yrityksille ja kunnille, jotka energiansäästötoimia tekevät ja sijoittajille, jotka suurinvestointeja suunnittelevat.
Uuden energiatehokkuusdirektiivin sisältöä käytiin tiistaina läpi työ- ja elinkeinoministeriön ja Energiaviraston järjestämässä webinaarissa.
Aikooko Suomi livetä tavoitteen saavuttamisesta, jotta vihreän siirtymän investoinnit eivät vaarannu?
– Asia selviää, kun toimeenpanon suunnittelu etenee ja kun laskentasäännöt saadaan selviksi, vastaa Kotro.
Mitä tapahtuu, jos Suomi ei pääse tavotteeseen?
– Jos energiansäästötavoitetta ei saavuteta, niin yksin siitä ei ole vielä rangaistusmenettelyä tulossa. Valtioiden pitäisi kuitenkin tehdä aika paljon erilaisia toimenpiteitä ja niiden toteutumista komissio seuraa tarkasti, sanoo johtaja Heikki Väisänen Energiavirastosta.
– Jos komissio ei ole huomautusten ja haastekirjeidenkään jälkeen tyytyväinen, asia voi edetä tuomiosituimeen asti. Sieltä voi tulla rangaistukseksi sakkoa, joka voi olla vaikkapa 50 000 euroa per päivä niin kauan kun toimet on toteutettu, Väisänen jatkaa.
Maaliskuussa eteni myös rakennuksia koskeva energiatehokkuusdirektiivi. Sen peloteltiin tarkoittavan kotitalouksille pakkoremontteja. Liittyykö se tähän.
– Ei liity. Ympäristöministeriön valmistelussa oleva rakennusten energiatehokkuusdirektiivin käsittely on vielä kesken, sanoo Kotro.