Kansainvälinen arviointiryhmä saapui viikonloppuna Inariin tutustumaan Metsähallituksen luonnonsuojelutoimiin. Tavoitteena on arvioida nykyisten luonnonsuojelutoimien tehokkuutta ja sitä, kuinka Metsähallitus on omissa toimintatavoissaan pystynyt ehkäisemään luontokatoa.
Edellisen kerran vastaava arviointi on tehty lähes 20 vuotta sitten, vuonna 2004.
Arviointiryhmän jäsenillä on pitkäaikaista kokemusta suojelualuiden hoidosta ja innovaatioista niin luonnonsuojelun kuin matkailunkin näkökulmista eri puolilta maailmaa.
Arviointiryhmän puheenjohtajan Sue Stoltonin mukaan moni asia on muuttunut luonnonsuojelussa 20 vuoden aikana.
– Keskusteluissamme on noussut esiin, miten ilmastonmuutos on vaikuttanut täällä pohjoisessa. Suojelualueiden hallinta ei ole enää niin yksinkertaista kuin ennen. Se ei ole koskaan ollut helppoa, mutta se ei ole läheskään samanlaista kuin ennen, sillä luonto muuttuu koko ajan, kertoo Stolton.
Iso-Britanniasta kotoisin oleva Stolton näkee, että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät eri tavoin suuremmissa kaupungeissa, joissa esimerkiksi säämuutoksiin on helpompi sopeutua. Vierailu Inarissa avasi Stoltonin silmät sille, miten arktisella alueella ilmastonmuutos vaikuttaa laajasti paikallisten elinkeinoharjoittajien elämään.
– Se muutos on itseasiassa hyvin pelottavaa. Se huolettaa. Täällä pohjoisessa vaikutukset ovat erilaiset kuin muualla, ja se on muuttanut ihmisten elämää, sanoo Stolton.
Arviointiryhmä tekee tällä hetkellä taustatyötä ja haastatteluja Metsähallituksen toimista. Työ on yhä alussa ja työryhmän tarkoituksena on koostaa suosituksia suojelualueiden edistämiseksi. Stolton toivoo, että tulevaisuuden toimia suunnitellaan yhdessä yhteisön kanssa.
– Kun työskentelemme yhdessä, voimme pohtia asioita luovemmalla otteella. Tulevaisuudessa kuitenkin tulee olemaan konkreettisia muutoksia: mikäli ilmastonmuutosta ei saada hillittyä, ihmisten tulee muuttaa omia elintapojaan.
Saamenmaan luonnossa näkyy jo pysyviä muutoksia
Ilmastonmuutoksen vaikutusten kannalta 20 vuotta on pitkä aika. Metsähallituksen luontopalvelujen aluepäällikkö Pirjo Seurujärvi oli vuonna 2004 edellisen kerran mukana luonnonsuojelutoimien arvioinnissa. Seurujärven mielestä on tärkeää, että kansainvälisen työryhmän jäsenet tutustuvat paikan päällä Saamenmaan luontoon ja erityispiirteisiin.
– Olemme tuoneet esille tietoa saamelaisten kotiseutualueesta ja kertoneet toimintamalleistamme, kuinka hoidamme aluetta ja millaisia toimia meillä Metsähallituksessa on. Niiden tietojen pohjalta he luovat myöhemmin omat ajatuksensa, kertoo Seurujärvi.
Seurujärven mielestä on tärkeää, että Metsähallituksen toimia arvioidaan myös ulkopuolisten silmin.
Jo vuosikymmenten aikana pohjoisen luonnossa on nähtävissä jo suuria ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Seurujärven mielestä myös Metsähallituksen toiminta on muuttunut paljon 20 vuoden takaiseen malliin. Esimerkiksi yhteistyö ja neuvotteluvelvoitteet saamelaisten kanssa on muuttunut vuosien varrella paljon.
– Aina on hyvä, että kauempaakin katsotaan asioita. Olemme täällä työskennelleet omalla tavalla, ja on todella kiva, että saadaan myös uusia näkökulmia siihen, miten voimme kehittää toimiamme ja reagoida, pohtii Seurujärvi.
Paikallisten silmiin ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät välttämättä ole niin silmiin pistäviä, mutta ajan saatossa suuremmat muutokset ovat nähtävillä pohjoisen luonnossa.
– Jääpeitteinen aika on lyhentynyt, talvet ovat lyhentyneet, palsasuot sulavat ja männyn taimia hiipii pitkin tunturin rinteitä. Ilmastonmuutos on suuri kysymys ja me toivomme saavamme erilaisia konkreettia toimintaehdotuksia arviointiryhmältä, kertoo Seurujärvi.
Arvio antaa pohjaa Metsähallituksen tulevaisuudelle
Kansainvälisen arviointiryhmän työ tulee jatkumaan kuukausia, jonka jälkeen Metsähallituksen toimia tullaan kehittämään. Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Petri Ahlroth on tyytyväinen siihen, kuinka laajaa tutkimustyötä arvioijaryhmä on tehnyt.
– Tällaisia arviointeja tehdään hyvin harvoin. Siksi on tärkeää, että työ tehdään rauhassa. Kun arviointi on valmis, Metsähallitus tekee muutoksia sen mukaan, kertoo Ahlroth.
Tavoitteena on, että arviointiryhmän työ jatkuu eri sidosryhmien, kuten saamelaisten, kuntien, kaupunkien, elinkeinoharjoittajien ja matkailuyritysten kuulemisella.
Metsähallitus on asettanut omassa strategiassaan tavoitteen, jossa he olisivat luonnonsuojelutoimissaan maailman kärjessä. Luonnonsuojelualueiden tehokkuuden ja hoidon arviointi antaa suuntaviivat siihen, miten hillitä luontokatoa, vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja kehittää retkeilijän asiakaskokemusta.
– Odotukset ovat korkealla, sillä korkeatasoinen kansainvälinen työryhmä suorittaa tätä arviointia. Työryhmän jäsenillä on kokemusta useiden maiden ympäristötoiminnasta, ja näin pystymme hyvin vertaamaan Metsähallituksen toimia muihin maihin, sanoo Ahlroth.