Suomi panostaa yksityisteiden kunnossapitoon.
Valtiolla on ollut aiemminkin käytettävissään hyvin rahaa yksityisteiden kunnostuksiin, mutta suurempi omarahoitusosuus on vähentänyt intoa tieremontteihin, huomauttaa toimitusjohtaja Simo Takalammi Suomen Tieyhdistys ry:stä.
Tämän vuoden alusta yksityisteiden kunnostuksiin on voinut saada valtiolta avustusta 70 prosenttia aiemman 50 prosentin sijaan. Siltaremonteissa avustus nousi 75:stä 85 prosenttiin. Korotettu taso on voimassa vuoden 2025 loppuun.
Valtio on varannut tämän vuoden avustuksiin 23 miljoonaa euroa. Sen lisäksi aiemmilta vuosilta on jäänyt käyttämättä 44 miljoonaa euroa. Rahaa on juuri nyt hyvin tarjolla yksiteiden kunnostuksiin.
Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueella yksityisteiden avustuksia on haettu jo nyt yhtä paljon kuin koko viime vuonna yhteensä, kertoo tienpidon asiantuntija Jaakko Kärnä Uudenmaan ely-keskuksesta.
– Hakemuksia saapuu edelleen tiuhaan tahtiin ja vielä on vaikea arvioida kuinka monta avustuspäätöstä keretään vuoden loppuun mennessä tekemään. Näin ollen tässä vaiheessa vuotta on vielä vaikea arvioida mikä on ollut tuon korotuksen vaikutus hakemusmääriin, mutta selkeästi on kuitenkin vilkkaampaa kuin viime vuonna, toteaa Kärnä.
Valtion tuki ratkaisevassa roolissa
Janakkalassa Toiva-Piilonkulma yksityistien kantavuutta on parannettu jo aiempina vuosina. Nyt suunnitteilla on Toivanjoen ylittävän sillan kunnostus. Nykyinen silta on rakennettu vuonna 1995 ja se on edelleen kantavuuden osalta hyvässä kunnossa, mutta turvallisuusvinkkelistä sillan kaiteet ovat vanhanaikaiset. Myös sillalle kulkeutuva hiekka kuluttaa kansirakenteita, kertoo tien hoitokunnan puheenjohtaja Samu Lamberg.
Edessä olevan siltaremontin on laskettu maksavan vähän yli 30 000 euroa. Jos silta jouduttaisiin uusimaan kokonaan, puhuttaisiin jopa kymmenkertaisesta summasta, arvioi tieisännöitsijä Jorma Kauko. Siltaremonttiin tiekunta on saanut valtiolta aiemman avustusprosentin mukaan tukea kolme-neljäsosaa. Tiekunta kerää tiekunnan osakkailta kunnostukseen ja tien hoitoon tarvittavat rahat tieyksikkömaksuina.
– Jos kaikki olisi pitänyt maksaa itse, emme me olisi tähän ryhtyneet, vaan me oltaisiin eletty tämän sillan kanssa ja sitten olisi ollut ehkä isommat ongelmat edessä.
Tiet pääosin hyvässä kunnossa
Yksityisteiden kunnosta vastaa niiden hoitokunta. Suomen Tieyhdistyksen Simo Takalammi pitää valtion tukea merkittävänä kädenojennuksena valtiolta tiekunnille. Hän sanoo, että tieosakkaat pitävät yksityisteistä hyvää huolta ja tiet ovat keskimäärin hyvässä kunnossa.
– Jokaisella tiellä on määräajoin kunnostettavaa ja hoitovelkaakin on olemassa. Sillat ovat suurin kohde, ne on taitorakenne ja erittäin kalliita. Liikenneturvallisuuden kannalta niiden vaatimustaso on korkea.
Suurimmat ongelmat liittyvät teiden kantavuuteen. Keväisin kelirikon aikaan monille teille joudutaan asettamaan painorajoituksia, jotka haittaavat esimerkiksi puukuljetuksia.
Kun tie on rakenteeltaan hyvässä kunnossa, se säästää normaaleissa tien huoltotoimissa. Se tuo tiekunnan osakkaille säästöä pitkälle tähtäimellä ja samalla tie on hyvä ja turvallinen käyttäjilleen, Takalammi muistuttaa.
”Yksityistiet ovat koko Suomen asia”
Suomessa on yksityisteitä noin 360 000 kilometriä. Niiden varrella on noin 250 000 omakotitaloa ja 190 000 kesämökkiä, 40 000 maatilaa ja 30 000 yritystä. Yksityistiet ovat tärkeitä myös Suomen huoltovarmuudelle, sillä niitä pitkin ajetaan paljon maatalouden tuotannosta ja metsien hakkuista.
– Jos puhutaan lämmityshakkeen kuljetuksista alueellisiin lämpölaitoksiin, käytännössä kaikki ne tulevat yksityisteiltä. Jos tie ei ole kunnossa, kirkonkylälle ei saada haketta, huomauttaa Takalammi.
Yksityisteillä on myös suuri maanpuolustuksellinen merkitys. Itärajan läheisyydessä Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos käyttävät paljon yksityistieverkkoa. Teiden kunnolla on merkitystä myös pelastuslaitoksen toiminnalle.
– Idässä ja pohjoisessa yksityistiet ovat tiekuntaa kohden paljon pidempiä kuin etelässä, jossa niitä on lukumääräisesti paljon. Yksityistiet ovat koko Suomen asia, ei ole sellaista kolkkaa, jossa niitä ei olisi. Niitä on jopa Helsingissä, muistuttaa Takalammi.
Metsäkeskuksella on paraikaa käynnissä hanke, jossa kartoitetaan tärkeimmät yksityistiet ja niillä olevien siltojen kunto. Kartoituksessa selvitetään teiden kunnostamisen kiireellisyyttä muun muassa metsätalouden näkökulmasta.