Venäjän aloittama sota on nostanut myös Lapin patoihin ja muuhun kriittisen infraan kohdistuvan tahallisen vahingonteon uhkaa. Suuri Kahovkan pato tuhoutui tiistaiaamuna Hersonissa. Ukraina ja Venäjä syyttävät toisiaan padon räjäyttämisestä.
Maaliskuussa valmistuneessa Lapin uudessa riskiarviossa käydään läpi mahdollisia uhkia ja varautumista niihin. Patoihin kohdistuvan vahingonteon vaara arvioidaan hyvin pieneksi, mutta esimerkiksi padon murtumisen vaikutukset olisivat merkittävät. Lappi on patojen maakunta. Pelkästään Kemijoki Oy:llä on Kemijoen vesistöalueella 16 vesivoimalaitosta.
Patoturvallisuuden kehittäminen Suomessa ei sinänsä tietenkään ole uutta, mutta nyt se on saanut hieman uusia muotoja. Patoturvallisuutta valvova viranomainen, Kainuun ely-keskus, on juuri perustanut kaksivuotisen tehtävän turvallisuustyöhön.
– Tässä tehtävässä henkilö keskittyy erityisesti varautumiseen ja kyberturvallisuuteen, ja se on uutta, kertoo johtava vesitalousasiantuntija Mikko Sulkakoski.
Hakuaika tehtävään on päättynyt, mutta valintaa ei ole vielä tehty. Työn on määrä alkaa elokuussa.
Henkilöstöön liittyvät riskit on arvioitava
Tuoreita patoturvallisuutta parantavia muutoksia ovat myös henkilöturvallisuuteen sekä sähkönkäyttöpaikkojen etusijajärjestystä koskevat asetukset.
Maaliskuussa voimaan tullut asetus edellyttää, että patoturvallisuudelle keskeisissä toiminnoissa työskentelevien henkilöiden luotettavuus on selvitettävä ja varmistettava. Viime vuoden lopussa voimaan tuli asetus, jonka mukaan verkonhaltijan on pyrittävä turvaamaan kriittisten sähkönkäyttöpaikkojen sähkönsaanti ensisijaisesti, ja näihin kriittisiin sähkönkäyttäjiin kuuluvat ykkösluokan padot.
– Patoturvallisuuden uudentyyppiset uhat on kyllä tiedostettu jo pitkään, ennen turvallisuustilanteen kiristymistä, mutta viimeaikaiset tapahtumat ovat saaneet kiinnittämään asiaan entistä enemmän huomiota, luonnehtii johtava vesitalousasiantuntija Mikko Sulkakoski.
Myös Lapin uudessa alueellisessa riskiarviossa todetaan turvallisuusympäristön muuttuneen. Suurimmiksi uhkatekijöiksi on arvioitu pitkäkestoiset sähkönjakelu- ja tietoliikennehäiriöt, mutta infraan kohdistuvia muitakin uhkia pidetään aiempaa suurempina.
– Ulkopuolisen toimijan toteuttama informaatiovaikuttamisen, painostuksen tai kriittiseen infraan kohdistuvan tahallisen vahingonteon mahdollisuuden arvioidaan kasvaneen, riskiraportissa todetaan.
Padot luokitellaan vahinkojen vakavuuden ja laajuuden mukaan
Padot luokitellaan vahingonvaaran perusteella kolmeen luokkaan. Luokan 1 padon onnettomuus aiheuttaa vaaran ihmishengelle ja terveydelle tai huomattavan vaaran ympäristölle ja omaisuudelle. Luokan 2 ja 3 patojen onnettomuuksista vahingot olisivat tätä vähäisempiä. Suurin osa Suomen padoista ei kuulu mihinkään kolmesta vahinkoluokasta.
– Luokitus perustuu pelkästään pato-onnettomuuden aiheuttamiin seurauksiin ja vahinkojen laajuuteen. Padon kunto ei siis vaikuta luokitukseen lainkaan, tarkentaa johtava vesitalousasiantuntija Mikko Sulkakoski.
Lapissa on yhteensä kymmenen ykkösluokan vesistöpatoa, joista seitsemän sijaitsee Kemijoessa, kaksi Kitisessä ja yksi Luirojoessa Lokassa. Ykkösluokan jätepatoja on kahdeksan, ja ne sijaitsevat Kittilän, Kevitsan ja Kemin kaivoksilla. Lisäksi ykkösluokan tulvapenkereitä on Kittilässä ja Pellossa, ja Tornio-Haaparannan tulvapengertä ollaan korottamassa.
Murtuma nostaisi vettä jopa 10–15 metriä
Riskiarvioon on kirjattu skenaario, jonka mukaan pahimmillaan vesistöpadon murtuma nostaisi padon alapuolisen jokiuoman vedenpintaa tulva-alueella useita metrejä, jopa 10–15 metriä. Lisäksi veden virtausnopeus olisi erittäin suuri. Tulva-alueen asutus ja muu infrastruktuuri kärsisivät suuria vahinkoja, osin jopa tuhoutuisivat.
Patomurtumien varalta niin sanotuille ykkösluokan padoille on tehty vahingonvaaraselvitykset. Niissä on laskettu ja simuloitu tulva-aallon eteneminen ja vahinkojen laajuus. Näiden tietojen pohjalta on laadittu turvallisuussuunnitelmat toimintaohjeineen.
Patojen kuntoa seurataan patoviranomaisen hyväksymien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Patoturvallisuuslain ja -säädösten noudattamista valvoo Kainuun ely-keskus.
Patojen kuntoa valvotaan ja seurataan
Kemijoki Oy kertoo, että yhtiön padot ovat patoturvallisuusviranomaisten mukaan hyvässä kunnossa ja niiden valvonta on huolellista sekä monipuolista.
Myös PVO-Vesivoima painottaa, että patoturvallisuuden valvomisessa tärkeä tekijä ovat vuosittaiset tarkastukset sekä jatkuva seuranta. Pienetkin muutokset tutkitaan ja tehdään tarvittavat korjaustoimenpiteet.
Viiden vuoden välein kunkin padon tilanne käydään läpi erityisen tarkasti. Esimerkiksi kesällä 2020 Kemin Isohaaran padon määräaikaistarkastus paljasti, että patoon oli tullut painaumaa, joka vaati korjauksen.
– Suomessa patoturvallisuuteen kiinnitetään erittäin hyvin huomiota. Teemme myös kansainvälistä yhteistyötä ja meillä on paras tieto saatavilla koko ajan, PVO-Vesivoima kertoo verkkosivuillaan.
Edit 6.6. klo 19.23 Korjattu Kemijoki Oy:n Lapin vesivoimalaitosten määrä.