Syrjäsalmen sillan korvaamisessa on päädytty kahteen vaihtoehtoon, kertoo Väylävirasto.
– On katsottu, että nämä kaksi vaihtoehtoa ovat toteuttamiskelpoisimmat ja lisäksi häiriöt liikenteelle olisivat mahdollisimmat vähäiset, sanoo toimialajohtaja Magnus Nygård Väylävirastosta.
Ensimmäisessä vaihtoehdossa nykyisen sillan paikalle rakennettaisiin varasilta. Silta olisi käytössä uuden sillan rakennustöiden ajan. Liikennöintikatkos olisi 2,5 – 3 kuukautta kesän 2024 aikana.
– Se pystyttäisiin tekemään paalutuksilla niin varmaksi, että uusi silta voitaisiin toteuttaa ilman vaikutuksia varasillan kestävyyteen.
Väylävirasto tiedotti huhtikuussa, että Kiteen Syrjäsalmen vanha silta joudutaan laittamaan ensi vuonna liikennöintikieltoon uuden sillan rakentamisen ajaksi. Silloin liikennöintikatkon pelättiin kestävän jopa vuoden.
Sillan käyttöikää jatketaan
Toisessa vaihtoehdossa uusi silta rakennettaisiin teräksisenä jatkuvana liittopalkkisiltana. Se vaatisi vain yhden tuen vesistöalueelle ja itse silta rakennettaisiin pääasiassa maan päällä ja siirrettäisiin lopuksi paikalleen.
Liikennöintikatkos olisi Väyläviraston mukaan maksimissaan noin viikon.
– Siinä ei jouduttaisi tekemään telinepaalutuksia, joten niiden aiheuttamia vaikutuksia ei olisi, Magnus Nygård sanoo.
Liittopalkkisillan rakentaminen onnistuisi kuitenkin vasta vuonna 2025 tai 2026. Aikatauluun vaikuttaisivat suunnittelutyön lisäksi mahdolliset hallinnolliset muutokset vesilupa-asioihin.
Rakentaminen kestäisi 7–8 kuukautta, minkä ajan vanha silta olisi käytössä. Siltaan tehdään tänä kesänä korjauksia, joilla sen turvallista käyttöikää pidennetään ainakin ensi kesään. Tilanne voi kuitenkin muuttua, jos käyttö jatkuu useita vuosia.
– Se on se epävarmuus, jota tässä nyt selvitetään, Nygård sanoo.
Päätös kahden vaihtoehdon välillä tehdään alkusyksystä.
Tärkeä silta vientiteollisuudelle
Syrjäsalmen vanha silta on käyttöikänsä päässä. Uuden sillan paalutustöiden yhteydessä huomattiin liikettä vanhassa sillassa, ja työt keskeytettiin.
Ratayhteyden katkeaminen olisi Pohjois-Karjalalle kova isku. Osuudella kulkee yhteensä 24 junaa päivässä.
Henkilöliikenteen lisäksi rataa on käyttänyt maakunnan vientiteollisuus, joka on jo muutenkin vaikeuksissa Venäjän hyökkäyssodan suljettua Saimaan kanavan. Myös säännöllisten lentojen jatko Joensuun lentoasemalta on epävarmaa.
Väylävirasto on kevään aikana pohtinut vaihtoehtoja, joissa liikennöintikatkos voitaisiin saada mahdollisimman lyhyeksi turvallisuudesta tinkimättä.
Päivitetty 6.6. klo 15.30: Päivitetty Magnus Nygårdin kommenteilla.