Monet merkit viittaavat siihen, että Ukraina on aloittanut pitkään odotetun vastahyökkäyksensä. Näin sanovat kolme Ylen haastattelemaa sotilasasiantuntijaa.
Tilanne sotarintamalla on ollut kuukausia lukkiutunut, mutta viime aikoina Ukrainan liikehdintä on lisääntynyt.
Venäjä väitti eilen maanantaina torjuneensa Ukrainan mittavan hyökkäyksen Donetskin alueella. Hyökkäyksen todellista laajuutta ei tiedetä, mutta taisteluista on kerrottu ainakin Velyka Novosilkan alueella eteläisessä Donetskissa. Lisäksi Ukraina on kertonut edenneensä Bahmutin ympäristössä Donetskissa.
Tiistaina mediahuomion vei valtavan Kahovkan padon murtuminen Etelä-Ukrainassa. Ukraina ja Venäjä syyttävät toisiaan padon räjäyttämisestä.
Yle kysyi Ukrainan sotatilanteesta kolmelta asiantuntijalta. He ovat Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen, Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö ja Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotilasstrategian opettaja Joakim Paasikivi.
1. Onko vastahyökkäys alkanut?
Joakim Paasikivi: Sanoisin, että ainakin vastahyökkäyksen alkuvaihe on alkanut. Hyökkäyksen valmisteluhan on ollut käynnissä jo melkein kaksi kuukautta.
Sen perusteella, millaisia tietoja näemme sosiaalisessa mediassa, voi sanoa, että ainakin tunnustelu on alkanut. Hyökkäyksen käynnistymiseen viittaavat myös venäläisten omituiset väitteet Ukrainan hyökkäyksen torjumisesta.
Ilmari Käihkö: On mahdollista, että vastahyökkäys on alkanut. Useammalla rintamalohkolla tapahtuu asioita. On epäselvää, mitä, mutta jotain liikehdintää siellä on.
Ukraina on puhunut kuukausia vastahyökkäyksestä, ja odotukset maan sisällä ovat valtavat. Pitää muistaa, että kello tikittää koko ajan. Sodassa on ollut marraskuusta asti lukkiutunut tilanne. Ukrainan on pakko muuttaa tätä ja olla aktiivinen niin, että Venäjä menettää alueita. Nyt nähdään niitä toimenpiteitä aika selkeästi.
Aki-Mauri Huhtinen: Kyllä ainakin jossain määrin. Voidaan sanoa, että valmistelun, tunnustelun ja operaation käynnistämisen vaihe on menossa.
Näkemättä on perinteinen läpimurtoyritys, jossa rintamalinja murtuisi ja Ukrainan joukot etenisivät kymmeniä kilometrejä. Sellainen salataan loppuun asti eikä vielä tiedetä, tullaanko sellaista edes näkemään.
Voi olla, että vastahyökkäys on sarja voimaltaan ja tempoltaan vaihtelevia operaatioita. Ukraina tietenkin pyrkii valtaamaan Venäjän siltä ottamia maa-alueita, mutta toinen tavoite on heikentää Venäjän kykyä käydä taisteluita.
2. Mitkä asiat tukevat käsitystä, että vastahyökkäys on käynnistynyt?
Joakim Paasikivi: Sosiaaliseen mediaan ladatut videot sekä venäläisten viralliset lausunnot ja sotabloggareiden kommentit. Ne osoittavat, että jotain tapahtuu.
Tällä hetkellä näyttää tapahtuvan Donetskin ja Zaporižžjan alueiden rajalla, lähellä Vuhledaria. Mutta tilanne on hyvin epäselvä – samoin kuin se, mihin Ukraina tulee keskittämään pääasiallisen voimansa.
Aki-Mauri Huhtinen: Ukrainan aktiivisuus on viime viikkoina kasvanut. Ukraina on iskenyt rintamalinjojen taakse Venäjän miehittämille alueille komentopaikkoihin, huoltokeskuksiin ja liikenneyhteyksiin. Myös etelärintamalla on nähty Ukrainan tunkeutumisyrityksiä. Ukraina on pyrkinyt etsimään Venäjän heikkoja kohtia. Tämä kertoo siitä, että he ovat lähteneet liikkeelle.
Ilmari Käihkö: Viestintä. Ukrainan ei kannata puhua siitä, mitä tällä hetkellä oikeasti tapahtuu, mutta he vihjailevat koko ajan. Esimerkiksi [Ukrainan armeijan julkaisema] sormi suulle -video viittaa siihen, että jotain tapahtuu, mutta siitä ei pidä puhua.
Lisäksi olemme kuulleet Venäjältä tietoja vastahyökkäyksen torjumisesta. Ukrainalaiset puolestaan ovat kertoneet edenneensä Bahmutin suunnalla.
Emme tiedä, poistuuko sodan lukkiutunut tilanne, mutta liikehdintää on tavallista enemmän. Tämä viittaa siihen, että yritystä on lukon murtamiseen.
3. Ilmoittaako Ukraina jossain vaiheessa virallisesti, että vastahyökkäys on alkanut?
Joakim Paasikivi: Tällainen ilmoitus saattaa tulla, mutta vasta hyvän aikaa sen jälkeen kun vastahyökkäys on toden teolla alkanut. Sitten, kun on ilmeistä, että operaation salaamisesta ei ole enää hyötyä. Toistaiseksi Ukrainalle on tärkeää, että sillä on mahdollisuus yllätykseen sen suhteen, missä ja koska eri hyökkäykset toteutetaan.
Oletan, että Ukraina aikoo pyrkiä murtautumaan Venäjän linjojen läpi suhteellisen laajalla rintamalla. Sen kannattaa pyrkiä salaamaan mahdollisimman pitkään, missä hyökkäyksen pääpaino on.
Aki-Mauri Huhtinen: En usko Ukrainan erikseen ilmoittavan, että ”nyt me hyökkäämme täällä ja tähän aikaan”. Luulen, että ilmoitus on Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin viime viikon lausunto, että vastahyökkäyksestä on päätetty.
Ilmari Käihkö: Ukrainan kannattaa varmaankin alkaa puhua vastahyökkäyksestä siinä vaiheessa, kun se on saavuttanut jotain. Siihen asti kannattanee pitää odotuksia matalina.
Ukrainalla on ristiriitainen tilanne: sen pitää koko ajan viestittää, että sota menee sen kannalta oikeaan suuntaan. Mutta jos he alkavat puhua vastahyökkäyksestä eikä tuloksia tule, lopputulos voi helposti olla päinvastainen: usko Ukrainan kykyyn menestyä voi heikentyä.
4. Miten Kahovkan padon murtuminen voi vaikuttaa Ukrainan sotatoimiin?
Joakim Paasikivi: Padon murtuminen hyödyttää venäläisiä eniten. Kun Dneprjoen alajuoksulla tulvii, Ukrainalle on vaikeaa ylittää joki ja uhata [Venäjän valtaamaa] Krimin niemimaata.
Ukrainan vastahyökkäystä sinänsä padon murtuminen ei tuhoa, mutta se aiheuttaa Ukrainan hallitukselle paljon muita ongelmia: on otettava huomioon mahdolliset vaikutukset Zaporižžjan ydinvoimalaan ja hoidettava ihmisten pelastustyöt alueella.
Aki-Mauri Huhtinen: On selvää, että räjäyttäminen on enemmän Venäjän intresseissä. Dneprin ylittämisestä tulee Ukrainalle toistaiseksi mahdotonta. En usko, että tällä on pitkällä aikavälillä suurta merkitystä, mutta ainakaan Krimin nopea takaisinvaltaus ei ole Ukrainalle nyt tällä operaatiolla mahdollista.
Toisaalta luulen, että Ukraina on varautunut tähän. Julkisuudessa on ollut paljon keskustelua siitä, mitä tapahtuu, jos pato räjäytetään.
Samaan aikaan kyseessä on myös vesivarasto Krimille. Venäjä viestii tässä olevansa valmis tuhoamaan valtaamaansa aluetta. Venäjä on epätoivoinen.
Tämä kertoo myös ehkä siitä, että Venäjä on luopunut siitä, että se valtaisi lisää alueita. Se pitää kynsin ja hampain niistä alueista, joita se on saanut Ukrainalta vallattua.
Ilmari Käihkö: Ukrainalle tulee enemmän negatiivisia seurauksia padon murtumisesta.
Venäjälle haittana on Krimin vesihuollon vaikeutumisen lisäksi se, että jotkut sen asemista Dneprjoen itärannalla voivat olla veden vallassa.
Padon murtuminen vaikeuttaa Ukrainan mahdollisia pyrkimyksiä ylittää joki. Se on jo itsessään vaikea operaatio ja nyt vielä vaikeampi.
Tilanne myös pakottaa Ukrainan evakuoimaan alueen asukkaat, ja siitä on myös laajat seuraukset alueen luonnolle.