Nuoriin metsiin liian kovalla kädellä tehdyt ensiharvennukset nousivat laajaan keskusteluun tämän vuoden alussa.
Keskustelu lähti liikkeelle maa- ja metsätalousministeriön Suomen metsäkeskukselta tilaaman erillisselvityksen tuloksista. Erillisselvitys tehtiin Jyväskylän ympäristössä.
– Niin Metsäkeskuksen valtakunnalliset korjuujälkitarkastukset kuin valtakunnan metsien inventoinnit pitkältä aikaväliltä osoittavat, että korjuujäljessä on parantamisen varaa. Se on ollut pontimena sille, että haluttiin tietyltä maantieteelliseltä alueelta niitä tarkemmin selvittää, kertoo metsäneuvos Erno Järvinen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Erillisselvityksen mukaan yksikään tarkastetuista metsäkohteista ei ollut metsänhoitosuositusten mukaan tehty.
Tulokset poikkesivat valtakunnallisten tarkastusten tuloksista huomattavasti. Sekä metsäteollisuus että koneyrittäjät kyseenalaistivat erillisselvityksen tulokset laajalti.
Metsäkeskus kertoi kesäkuun alun tiedotteessaan, että selvityksen otannassa ja menettelytavoissa on ilmennyt puutteita.
Kehno suunnittelu, erilainen tekotapa ja hätäiset johtopäätökset
Eritystarkastuksessa ongelmaksi nousi se, että se tehtiin eri tavalla, miten Suomen metsäkeskus lakia valvoessaan normaalisti toimii.
– Projektia suunnitellessa olisi pitänyt etukäteen arvioida paremmin uuden menetelmän vaikutuksia saataviin tuloksiin, sanoo Järvinen.
Varsinaisia virheitä ei tarkastuksen tuloksissa myönnetä olevan.
– Käytettyyn menetelmään liittyi epävarmuutta ja siitä on tullut sitten myös epäluotettavuutta tuloksiin, sanoo Järvinen.
Erillisselvityksessä oli muun muassa erilainen otanta kuin tavallisesti. Lisäksi droonia käytettiin tarkastuksessa huomattavasti enemmän kuin normaalisti vastaavissa selvityksissä.
Porua herättäneen erillisselvityksen lopputulos ei siis ole verrannollinen Metsäkeskuksen muiden tarkastusten kanssa. Moka tapahtui, kun sen tuloksia kuitenkin verrattiin valtakunnallisen selvityksen tuloksiin.
– Kun tulokset olivat valmiit, niin silloin olisi pitänyt tarkemmin perata niitä tehtyjä mittauksia. Johtopäätösten laadinnassa oltiin liian hätäisiä. Jälkikäteen ajateltuna se oli kyllä selkeä virhe, sanoo Järvinen.
Mokasta voi oppia
Suomen metsäkeskuksen tehtävä on valvoa hakkuiden lainmukaisuutta ja tarkastaa metsänkäsittelyn jälkeä koko maassa. Tätä tehtävää hoidetaan vuosittaisilla valtakunnallisilla korjuutarkastuksilla.
Vaikka erillisselvitys ei mennyt niin kuin Strömsössä, syntynyt hässäkkä paljasti kuitenkin heikkouksia myös käytössä olevasta menetelmästä.
Järvinen myöntää, että ensiharvennuskohteiden vuosittaiseen määrään nähden esimerkiksi tarkastettavien metsäkohteiden määrä on verrattain pieni.
– Tämän kesän valtakunnallisissa tarkastuksissa lisätään yksittäiseltä kohteelta mitattavien koealojen määrää, jotta tulosten luotettavuus paranee, sanoo Järvinen.
Lisäksi droonin käyttö jätetään nyt kokonaan pois. Järvisen mukaan mittausten jälkeen harkitaan myös ulkopuolisen arvioinnin tarvetta.
Metsäkeskus sekä maa- ja metsätalousministeriö ottivatkin tapauksesta opikseen ja ryhtyvät pitkällä aikavälillä kehittämään tarkempaa valtakunnallista tarkastusmenetelmää metsähakkuille.
Käytännössä miestyö vähenee ja teknologiaa lisätään.
– Tavoitteena on hyvä metsänhoidon laatu ja lainvalvonnan rooli on tukea tätä tavoitetta laadukkaalla ja läpinäkyvällä valvonnalla, sanoo Järvinen.