Työ- ja elinkeinoministeriön asettamien selvityshenkilöiden mukaan vetoaminen kiinteän hinnan tai sopimuksesta irtautumiseksi määrätyn sopimussakon kohtuuttomuuteen voisivat olla parhaat keinot kalliiksi osoittautuneen määräaikaisen sähkösopimuksen kohtuullistamiseksi.
Nopeaa apua sopimuksiinsa kiinni jääneille ei kuitenkaan ole luvassa.
– Työ antaa pohjan sähköyhtiöiden omaehtoisille toimille ja viranomaisille mahdollisuuden jatkotoimien pohdintaan. Olen päättänyt kutsua pikaisesti koolle Energiateollisuuden ja sähköyhtiöiden edustajat sekä kuluttaja-asiamiehen keskustelemaan toimista asiakkaiden tilanteen helpottamiseksi, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä (Kesk.).
Ministeriön selvityshenkilöinä olivat velvoiteoikeuden professori emeritus Juha Karhu ja julkisoikeuden apulaisprofessori Maija Dahlberg.
Selvityshenkilöt arvioivat ministeriön toimeksiannossa osoitettuja toimenpidevaihtoehtoja, joilla voitaisiin kohtuullistaa korkeahintaisiin määräaikaisiin sähkönmyyntisopimuksiin sitoutuneiden kuluttajien asemaa.
Arviot ministeriön toimeksiannon toimenpidevaihtoehdoista ovat seuraavat:
Irtisanominen:
Mahdollisuus irtautua määräaikaisesta sopimuksesta ovat rajalliset. Vetoaminen sähkönhinnan myöhempään voimakkaaseen alentumiseen ei ole peruste irtisanomiselle. Yksittäistapauksissa kuluttaja voi riitauttaa sopimuksen pätevyyden, jos markkinoinnissa on annettu harhaanjohtava kuva sähkön hinnan kehityksestä tai erityinen sitoumus hintojen jatkuvasta noususta.
Sopimussakon kohtuullistaminen:
Sen sijaan sähkönmyyntisopimuksen sopimussakon kohtuullisuuteen löytyy kuluttajasuojalaista pykäliä, joiden avulla sitä voidaan arvioida. Selvityshenkilöt pitävät todennäköisenä, että sopimussakko, jonka määrä laskettaisiin hinnan ja arvioidun kulutuksen pohjalta täysimääräisenä jäljellä olevalle sopimuskaudelle, ylittäisi kuluttajalta perittävissä olevan kohtuullisen vahingonkorvauksen määrän. Tällainen sopimussakkoehto ei siten olisi kuluttajaa sitova.
– Kohtuullinen sakko ei ole se, että kuluttaja joutuu maksamaan etukäteen sopimuskauden loppuun. Sakon täytyy jäädä merkittävästi sen alle, Karhu täsmentää.
Vetoaminen hinnan kohtuuttomuuteen:
Vetoaminen määräaikaisen sähkösopimuksen kiinteän hinnan kohtuuttomuuteen, sen muututtua korkeahintaiseksi pörssisähkön laskeneeseen hintaan verrattuna, on mahdollista. Kuluttajansuojalakiin perustuva harkinta tehdään kuitenkin aina tapauskohtaisesti ottamalla huomioon myös sähkönkäytön määrä ja kokonaiskustannukset. Hinnan kohtuuttomuuteen vetoaminen on kaiken kaikkiaan lupaavin keino.
– Kohtuuttomuutta täytyy arvioida pidemmällä ajanjaksolla muiden määräaikaisen sopimusten hinnan kehitykseen. Yksi keino olisi katsoa sähköfutuureita ensi ja seuraavalle talvelle, Karhu sanoo.
Kohdennettu sähköhyvitys:
Toimenpide, jossa julkinen valta tukisi pieni- ja keskituloisia kuluttajia sopimushinnan ja kohtuulliseksi katsottavan hinnan erotuksella, olisi myös mahdollinen keino. Toimenpiteen heikkous on, että se on toteutettavissa vain tänä vuonna. Vuodenvaihteen jälkeen EU:n hätätoimenpideasetus ei ole enää voimassa. Kuitenkin korkeahintaiset määräaikaiset sähkönmyyntisopimukset ovat pääsääntöisesti voimassa vähintään syksyyn 2024. Toimenpide jäisi siten varsin suurelta osin kesken.
Armahdus:
Armahduslaki olisi myös toteutettava tämän vuoden aikana eli EU:n hätätoimenpideasetuksen voimassaollessa. Armahduslaki olisi toimenpiteenä kertarysäys eli kuluttajia tuettaisiin kertaluontoisella korvauksella, jolla heidät ikään kuin ostettaisiin irti korkeahintaisista määräaikaisista sähkönmyyntisopimuksista. Armahduslaki ja kohdennettu sähköhyvitys ovat kuitenkin hyvin poikkeuksellisia keinoja, jotka edellyttävät huolellista valtiosääntöoikeudellista ja EU-oikeudellista harkintaa ja perustelua.
Sähköalan itsesääntely:
Selvityshenkilöt innostuivat myös sähköalan itsesääntelystä.
Heidän mukaansa se voisi tarjota varteenotettavan joustavan lievennysvaihtoehdon, joka voitaisiin vielä räätälöidä asiakaskohtaisesti.
Mallina voitaisiin käyttää niitä ehtoja, joita alalla vallitsevasti käytettiin ennen loppuvuotta 2022, eli kohtuullinen sopimussakko ja niukaksi mitoitettu lisämaksu sitä vastaan, että asiakkaan kanssa saadaan tehtyä uusi pitempiaikainen sopimusjärjestely.
– Sähköalan yhteiskuntavastuuseen kuuluu, että ala luo nyt itse hyvät käytännöt vastaavan tilanteen varalle, Karhu sanoo.
Itsesääntely olisi ketterin tapa myös siksi, että neljään ensimmäiseen toimenpiteeseen liittyy oikeudellisia ongelmia. Puutteena keinossa on se, että itsesääntelyssä uudistus perustuu vapaaehtoisuuteen.
Yli 20 sentin sopimuksia jopa sadoilla tuhansilla
Sähkön kuluttajahinnat nousivat vuoden 2022 loppupuoliskolla poikkeuksellisen korkealle tasolle, mutta kääntyivät laskuun jo tammikuussa EU:n ja kansallisten markkinavakautustoimien seurauksena.
Suuri joukko kuluttajia oli kuitenkin tehnyt määräaikaisia sähkösopimuksia poikkeuksellisen korkeiden hintojen ajanjakson aikana.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Datahuoneen keräämän hinta-aineiston mukaan joulukuussa 2022 on ollut 420 000 määräaikaista sähkönmyyntisopimusta, joissa sähköenergian hinta on ylittänyt 20 senttiä kilowattitunnilta. Tämä on noin 13 prosenttia kaikista sähkönsopimuksista. Yli 30 senttiä kilowattitunnilta olevia sopimuksia on arvioitu olleen noin 295 000 kappaletta.
Energiateollisuuden kyselyn mukaan joukko ei ole läheskään niin suuri. Helmikuun tietojen mukaan noin 57 000 kotitaloutta on kiinni määräaikaisessa sähkösopimuksessa, jossa sähkö maksaa 30–40 senttiä kilowattitunnilta ja 20–30 senttiä maksavia sopimuksia on puolestaan noin 150 000 kotitaloudella.
Lisätty 14.21 Energiateollisuuden arvio kalliiden määräaikaisten sähkösopimusten määrästä.
Voit keskustella aiheesta 8.6. klo 23 saakka.