Kantaverkkoyhtiö Fingrid joutuu todennäköisesti tekemään vielä täydentäviä Natura-arviointeja ennen lunastuslupahakemuksen jättämistä Kalajoen ja Alajärven välisen uuden voimalinjan alle jääville maille.
Fingrid on tutkinut vaihtoehtoisia reittejä uudelle voimalinjalleen liki 400 kilometrin matkalta. Lopullisen reitin pituudeksi jää hieman alle 200 kilometriä, riippuen valittavasta reittivaihtoehdosta. Reittiselvitykset koskevat 1 150 maanomistajaa.
Etelä-Pohjanmaan ely-keskus kritisoi monia asioita voimalinjan ympäristöselvityksissä antaessaan perustellun päätelmänsä, joka on ympäristövaikutusten arvioinnin viimeinen vaihe
Yhteysviranomaisena toimivan ely-keskuksen mukaan voimalinjan kielteiset vaikutukset luonnonolosuhteisiin sekä ihmisten elinoloihin ja maisemaan sekä luonnon monimuotoisuuteen voivat olla arvioitua suuremmat.
Fingridin ympäristöasiantuntija Jenni-Julia Saikkonen kertoo, että yhtiössä on käyty tarkkaan saatu palaute läpi ja kantaverkkoyhtiö jatkaa vielä ely-keskuksen kanssa keskustelua tarvittavista lisätoimista.
– Näyttää siltä, että tarvitaan vielä täydentäviä toimenpiteitä Natura-arviointien osalta, ennen kuin lunastusviranomainen voi tehdä päätöksiä.
Lisäksi yva-selostus kaipaa täydennyksiä muun muassa lintuarviointeihin.
Ely-keskus kritisoi myös sitä, että paikallisesti merkittävät vaikutukset voivat jäädä kokonaisuudessa liian pienelle huomiolle, koska hanke on niin laaja.
Saikkosen mukaan Fingrid käy vielä neuvotteluja yhteysviranomaisen kanssa siitäkin, millä tavalla paikallisia vaikutuksia pitäisi vielä huomioida.
– Kyseessä on satojen kilometrien hanke. Se pitää paketoida kirjalliseen muotoon, jonka pitäisi olla mielellään aika tiivis ja käsiteltävissä. Varmaan on totta, että aivan joka kohdassa ei voida yksityiskohtaiselle tasolle mennä.
Fingrid ja ely-keskus eri linjoilla voimalinjan ilmastovaikutuksista
Fingridillä on edessään monia vaikeita reittipäätöksiä. Eri vaihtoehdoilla on vaikutuksia eri tekijöihin. Toinen reittivaihtoehto voi esimerkiksi heikentää liito-oravan elinolosuhteita, vaihtoehtoisella reitillä voi taas olla asutukseen kielteisiä vaihtoehtoja.
– Meidän näkemyksen mukaan sieltä on ihan hyvät vaihtoehdot löydettävissä, ja on keinoja haittavaihtoehtojen lieventämiseksi, kertoo Saikkonen.
Liito-oraville voidaan esimerkiksi rakentaa hyppypylväitä, joita pitkin ne voivat ylittää johtokäytävän. Linnustokohteiden läheisyydessä voidaan käyttää törmäysriskiä vähentäviä merkintöjä ukkosjohtimissa. Työskentelyä voidaan ajoittaa myös lintujen pesintäajan ulkopuolelle.
Fingridissä on kummasteltu ely-keskuksen kantaa, jonka mukaan voimalinjan kielteiset ilmastovaikutukset hiilinielujen poistumisen vuoksi ovat arvioitua suurempia. Voimalinjakäytävä on liki sata metriä leveä, ja se kulkee pääosin metsäisillä alueilla eli edessä on mittavat hakkuut.
Kantaverkkoyhtiön näkemys on, että uuden voimalinjan nettoilmastovaikutus on positiivinen. Pohjalaismaakuntien alueelle suunniteltuja uusia tuuli- ja aurinkovoimahankkeita ei voida toteuttaa ilman uutta kantaverkkoyhteyttä.
– Vaikutti siltä, että yhteysviranomainen ei ole ymmärtänyt hankkeen merkitystä koko sähköjärjestelmälle ja sen päästöjen puhdistamiselle. Se oli ikävä asia. Meidän pitää miettiä, miten saamme tällaisen asian viestittyä jatkossa paremmin, pohtii ympäristöasiantuntija Jenni-Julia Saikkonen.
Fingridissä ei ole toistaiseksi keskusteltu mahdollisesta kompensoinnista, joilla hakkuita hyvitettäisiin.
Fingrid pyrkii pysymään alkuperäisessä aikataulussa lisäselvityksistä huolimatta
Fingrid neuvottelee seuraavaksi ely-keskuksen ja ympäristökonsulttinsa kanssa yva-selostuksen vaatimista täydennyksistä. Tämä on tärkeää, koska yva-selostus selvityksineen ja ely-keskuksen perusteltu päätelmä liitetään lunastuslupahakemuksen liitteeksi.
Lupaviranomaisen on huomioitava ne lunastuslupakäsittelyssä, se korvaa esimerkiksi erillisen rakennuslupamenettelyn.
Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee lunastusluvan linjan alle jääville maille, ja lunastusluvan myöntää valtioneuvosto.
Fingrid toivoo, että lisäselvityksistä huolimatta hankkeen alkuperäinen aikataulu pitäisi. Sen mukaan rakentamisen edellyttämät maastotutkimukset ja yleissuunnittelu tehdään tänä ja ensi vuonna. Voimalinjan rakentaminen ajoittuisi vuosille 2025–2027.
Yhtiö ei arvioi, milloin se voi jättää lunastuslupahakemuksen. Toiveissa on kuitenkin, että jo tänä vuonna. Aikataulu on haastava, koska ympäristökonsultit ja -viranomaiset ovat ylikuormittuneita lukuisten vihreän siirtymän yva-hankkeiden johdosta.
Reitit sijoittuvat seuraavien kuntien alueelle: Kalajoki, Alavieska, Sievi, Kannus, Toholampi, Kokkola, Kaustinen, Veteli, Halsua, Perho, Lappajärvi, Vimpeli ja Alajärvi.