BRYSSEL / LUXEMBURG Vuosia kestäneet neuvottelut EU:n turvapaikkapolitiikan uudistamiseksi voivat nytkähtää eteenpäin tänään, kun uudistus otetaan Luxemburgissa kokoontuvien sisäministereiden käsittelyyn.
Ministerit yrittävät löytää yhteisen näkemyksen turvapaikka- ja maahanmuuttoliikkeen hallintaan sekä turvapaikkamenettelyyn liittyviin asetuksiin.
Keskiössä on kysymys EU-maiden välisestä solidaarisesta taakanjaosta. Maahanmuuttopolitiikan uudistus tähtää EU-maiden välisten vastuiden tasaisempaan jakautumiseen.
Maahanmuuttokomissaari Ylva Johansson oli toiveikas saapuessaan sisäministereiden kokoukseen Luxemburgiin.
– Mielestäni ehdotuksemme on tasapainoinen, ja se on saanut paljon tukea. Toivon, että jäsenmaat ovat halukkaat tekemään päätöksen tänään, Johansson sanoi.
Maahanmuutto jakaa jäsenmaita
Maahanmuuttopolitiikan jakolinjat ovat kuitenkin voimakkaat, eikä kokouksen alla ollut vielä varmuutta siitä, että yhteisymmärrys löytyisi jäsenmaiden välille.
– On vaikeaa löytää kysymystä, jossa mielipiteet olisivat jakaantuneempia, nimettömänä kommentoiva EU-lähde arvioi.
Lähteen mukaan edellytykset yhteisen näkemyksen löytymiselle ovat 50 prosentin luokkaa päivän kokouksessa.
EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kokonaisuudistusta on valmisteltu vuoden 2015 maahanmuuttokriisistä lähtien. Kriisi osoitti nykyisten vastuunjakoa koskevien sääntöjen puutteet.
Uusista säännöistä on ollut vaikea sopia jäsenmaiden kesken. Vastakkain ovat niin Etelä-Euroopan vastaanottajamaat kuin EU:n sisäisen muuttoliikkeen kohdemaat Keski- ja Pohjois-Euroopassa.
Keskisen Itä-Euroopan maat kuten Unkari ja Puola suhtautuvat puolestaan yleisesti nuivasti turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen.
Edellytys turvapaikkauudistuksen etenemiselle on, että jäsenmaita ei pakoteta vastaanottamaan uudelleensijoitettuja turvapaikanhakijoita.
Yhteisvastuu ja nopeampi käsittely
Uudistuksen tavoitteena on EU:n laajuisen yhteisvastuumekanismin luominen, joka helpottaisi voimakkaan paineen kohteeksi joutuvien jäsenmaiden tilannetta.
Ajatuksena on, että osa turvapaikanhakijoista voitaisiin sijoittaa toisiin EU-maihin nykyisistä turvapaikkasäännöistä poiketen.
Sisäministereiden pöydällä olevan esityksen mukaan EU:ssa voisi uudelleensijoittaa 30 000 turvapaikanhakijaa joka vuosi.
Maat, jotka eivät halua vastaanottaa turvapaikanhakijoita, voisivat osallistua taakanjakoon muilla tavoin: esillä on muun muassa ollut erillinen maksu, joka kohdistuisi maihin, jotka eivät osallistu turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamiseen.
Suomen laskennallinen osuus vuosittaisesta 30 000 turvapaikanhakijan sisäisestä siirrosta olisi 439 henkilöä. Yhden sisäisen siirron arvoksi on laskettu 20 000 euroa, mikä tarkoittaisi Suomen kohdalla 8,8 miljoonan euron kustannusta.
Hakemusten käsittely nopeutuu
Uudistus tähtää myös EU-maiden vastuita säätelevän Dublin-asetuksen uudistamiseen. Asetuksen lähtökohtana on, että maa, johon turvapaikanhakija ensimmäisenä saapuu, on vastuussa tämän hakemuksen käsittelystä.
Uudistuksen tavoitteena on hakemusten käsittelyn nopeuttaminen ja kielteisen päätöksen saaneiden hakijoiden tehokkaampi palauttaminen lähtömaihin.
Komissaari Johanssonin mukaan muutokset ovat myös kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden edun mukaiset.
– On parempi, että prosessi on nopea, ja että he saavat tiedon siitä, että heidän on palattava.
Maahanmuuttouudistuksen lopulliset yksityiskohdat ratkeavat jäsenmaita edustavan neuvoston ja EU-parlamentin välisissä neuvotteluissa.
Parlamentti hyväksyi neuvottelukantansa turvapaikkauudistukseen huhtikuussa. Uudistus on tarkoitus hyväksyä kokonaisuudessaan ennen vuoden kuluttua pidettäviä EU-vaaleja.
Voit keskustella aiheesta 9.6. klo 23.00 saakka.