Helsingin Kaapelitehtaalla sijaitseva Tanssin talo on osoittautunut menestystarinaksi.
Tanssin yleisöpohja on laajentunut, ja talossa on nähty merkittäviä kansainvälisiä vierailuja. Lisäksi kotimaisen tanssin kirjo on ollut laajasti esillä.
– Ensimmäinen vuosi on ollut ihan huikea kokemus. Yleisön kiinnostus on ylittänyt kaikki odotukset, Tanssin talon toimitusjohtaja Niki Matheson hehkuttaa.
Sama tunne on monella kotimaisella tanssin tekijällä.
Tero Saarinen Company on yksi Tanssin talon ohjelmakumppaneista. Muut ovat tanssiteatteri Hurjaruuth, uuden tanssin keskus Zodiak sekä uuden sirkuksen keskus Cirko.
Saarisen ryhmä on sitoutunut tuottamaan taloon kolme tanssisesonkia vuodessa.
Uusin niistä on jo ovella, ja viime vuonna ryhmä sai huomiota tuomalla Tanssin taloon Korean kansallisen tanssiryhmän.
– On ilahduttavaa, miten olemme saaneet uusia, eri-ikäisiä ja erilaisia yleisöjä tanssin pariin, toiminnanjohtaja Iiris Autio Tero Saarinen Companysta toteaa.
”Yhtäkkiä meillä on tuhansien tanssiyleisö”
Koreografi Valtteri Raekallio oli puuhamassa Iiris Aution tavoin Tanssin taloa Helsinkiin. Raekallio luotsaa tanssiryhmää, joka on erikoistunut immersiivisiin, paikkasidonnaisiin teoksiin. Niissä katsojat liikkuvat usein esityksen mukana.
Myös Raekallio iloitsee tanssin laajentuneesta yleisöpohjasta.
– On ollut päiviä, jolloin Helsingin kaupunginteatterin tanssi-ilta on myyty loppuun suurella näyttämöllä samoin kuin Tanssin talon Erkko-salikin, Raekallio sanoo.
– Yhtäkkiä meillä on tuhansien ihmisten tanssiyleisö. Tanssin talo räjäytti pullonkaulan auki, Raekallio iloitsee.
Tanssin taloon mahtuu yhtä paljon katsojia kuin Kansallisteatteriin. Uuden tanssin keskuksen Zodiakin katsomo vetää noin 80 henkeä.
Raekallio kehuu myös talon kansainvälistä ohjelmistoa.
– Tanssin talossa on ollut tänä vuonna erittäin laadukas vierailuohjelma, ja kansainvälisiä tekijöitä on tullut Suomeen.
Viimeksi talossa esiintyi maineikas, nykybalettiin erikoistunut Lyonin oopperan baletti.
Tanssin talon vuokria pidetään korkeina
Tanssin talo on vierailuteatteri, ja sitä pyöritetään valtion ja Helsingin kaupungin tuella. Vierailuteatterilla ei ole omaa esiintyjäkaartia, vaan se vuokraa tilojaan ja palvelujaan ulkopuolisille esiintyjille ja ryhmille.
Tanssin talolla on myös omaa ohjelmatoimintaa, mutta se rahoitetaan erillisrahoituksella.
Raekallion johtama Raekallio Corp. on yksi vapaan kentän parhaiten resurssoiduista tanssiryhmistä. Vapaan kentän ryhmät eivät saa säännöllistä, pitkäaikaista tukea, kuten esimerkiksi kaupunginteatterit.
Raekallio Corp. viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhliaan, ja ryhmä tuottaa juhlaesityksen Tanssin taloon loppuvuonna.
Raekallio kokee, että Tanssin talo on yhä haaste tanssin vapaalle kentälle, vaikka juuri se samainen kenttä oli perustamassa taloa.
– Ihan yksinkertaisesti siksi, että vuokra on sen verran korkea. Meidän täytyy punnita hyvin tarkkaan, milloin me hakeudumme Tanssin taloon esiintymään, Raekallio sanoo.
Muualta Helsingistä saa hänen mukaansa esiintymistiloja huomattavasti halvemmalla.
Tanssin talon johtaja Niki Matheson ymmärtää tanssin tekijöiden huolen korkeista vuokrista.
– En kiistä, etteivätkö ne olisi sitä heille, koska tanssi on niin aliresurssoitua, Matheson sanoo.
Tanssin talosta ei kuitenkaan saa vuokrista tarkempaa tietoa, sillä ”jokaiselle tuotannolle tehdään tarjous tuotantokohtaisten tila- ja tekniikkapalvelujen mukaan”.
Talon vuokrat ovat joka tapauksessa edullisempia tanssin tekijöille kuin muille.
Säätiöiden rahahanat toistaiseksi auki
Tanssin talon menestykseen liittyy näköharha.
Suurin osa Tanssin talon ohjelmistosta on nimittäin tuotettu hankerahoituksella. Se tarkoittaa, että tanssiteosten tuottamiseen on osoitettu erikseen rahaa talon ulkopuolelta.
Teosten rahoittajina ovat tähän asti olleet pääasiassa valtio, Helsingin kaupunki sekä yksityiset säätiöt.
Koko talo olisi jäänyt todennäköisesti rakentamatta ilman Jane ja Aatos Erkon säätiön mittavaa, 15 miljoonan euron tukea, ja kyseinen säätiö on yhä voimakkaasti mukana Tanssin talon toiminnassa. Säätiö on mediakonserni Sanoma Oyj:n suurin omistaja.
Tanssin talo sai nimittäin Jane ja Aatos Erkon säätiöltä miljoona euroa kansainvälisen ohjelmiston tuottamiseen avajaisvuosina 2022–23. Ja Tero Saarinen Company puolestaan 1,4 miljoonaa euroa tanssituotantoihin vuosille 2020–2024.
Sen enempää Tero Saarinen Companyn sesongit kuin Tanssin talon kansainväliset vierailutkaan eivät olisi toteutuneet ilman Jane ja Aatos Erkon säätiön tukea.
Myös moni muu säätiö, esimerkiksi Suomen kulttuurirahasto on ollut tukemassa Tanssin talon sisällöntuotantoa.
Helsingiltä odotetaan lisäpottia
Vaikka Tanssin talon ohjelmisto näyttää yhä kiinnostavalta, tilanne voi muuttua dramaattisesti jo lähitulevaisuudessa.
Jane ja Aatos Erkon säätiön asiamies Hanna-Mari Peltomäki muistuttaa, että säätiö myöntää avustuksia vain hakemusten perusteella.
– Ne arvioidaan aina säätiön arviointiprosessia ja periaatteita noudattaen. Emme tee siis minkäänlaisia muita sitoumuksia tai esimerkiksi sponsoroi, Peltomäki toteaa.
Peltomäkeä arvostetaan kotimaisen tanssin kentässä suuresti. Hän sai aikaan Tanssin talon rakennuttamispäätöksen aiemmassa työssään Tanssin talon toiminnanjohtajana.
Ylen tietojen mukaan Tanssin talo on laittanut jo uuden hakemuksen sisään Jane ja Aatos Erkon säätiöön kansainvälisten tanssivierailujen tuottamiseksi.
Jos kotimaisten säätiöiden tuki Tanssin talon sisällön tuottamiseen vähenee tai loppuu, talolla voi olla edessään toiminnan muutos.
– Sittenhän Tanssin talosta tulee tapahtumatila siinä missä muutkin, ja täällä on kaikenlaisia yritysiltamia ja muuta, Valtteri Raekallio maalailee.
Tero Saarinen Companyn Iiris Autio jakaa saman huolen.
– Tosiasia on, että emme pysty tuottamaan teoksia Tanssin taloon ilman lisätukea. Uhka on todellinen, Autio sanoo.
Hän heittää pallon Helsingin kaupungille. Suomalaisessa esittävän taiteen rahoitusjärjestelmässä (vos) kotikunnalla on keskeinen rooli.
– Helsingin tuki tanssille on ollut kyllä erittäin matala, Autio sanoo.
Vos-verkoston esittävän taiteen tekijät penäävät kaupungilta yhteensä lähes viiden miljoonan euron korotusta nykyiseen tukipottiin. Tanssi kärkkyy yli puolen miljoonan korotusta.
– Jos emme saa tasokorotusta nyt aikaan, huoli tulevasta ja sisältöjen tuottamisesta Helsingissä on todella vakava. Kun itse rakennukseen ja puitteisiin on tehty näin merkittävä satsaus, kyllä sisällön toteuttamiseenkin pitäisi löytyä kestävä rahoitusrakenne, Autio sanoo.
Kulttuurista vastaava Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Paavo Arhinmäki ( vas.) sanoo Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että ”kulttuurin avustuksissa on korotustarvetta niin tanssitaiteen kuin muidenkin taidemuotojen puolella.” Ja tarve koskee hänen mukaansa myös vapaan kentän ryhmiä.
Arhinmäki uskoo, että ”ainakin lautakunta nostaa budjettiesityksensä yhteydessä syyskuussa esille avustusten korotuspaineet.”
– Loka–marraskuun vaihteessa sitten selviää, pystytäänkö tähän perusteltuun tarpeeseen vastaamaan budjettineuvotteluissa, Arhinmäki toteaa.