Hyppää sisältöön

Pride-tapahtumia järjestetään koko maassa tänä vuonna ennätysmäärä

Viidessä vuodessa tapahtumien määrä on tuplaantunut yli neljäänkymmeneen eri puolilla Suomea. Seinäjoen Pridessa virkattiin tänä vuonna.

Mari Kela ja Miska Saarinen ripustamassa omia virkkaustöitään puuhun Pride-viikolla Seinäjoella.
Mari Kela ja Miska Saarinen ripustivat omat virkkausletkunsa näkyvällä paikalla olevan taideteoksen jatkoksi. Kuva: Kati Ala-Renko / Yle
Kati Ala-Renko

Seinäjoen Pride-viikolla on yhtenä ohjelmanumerona tällä viikolla virkattu yhteisötaideteosta. Se koostuu ”letkuista”, jonka värin kukin osallistuja voi valita mielensä mukaan.

Valmiit letkut ripustetaan puuhun Kirkkotien varteen, näkyvälle paikalle. Tietysti kaikissa sateenkaaren väreissä.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistön tasa-arvoa ja oikeuksia juhliva tapahtumaan osallistuivat myös seinäjokelaiset Mari Kela ja Miska Saarinen. He kuuluvat itsekin seksuaalivähemmistöön, joten viikon teemat ovat lähellä sydäntä.

– Erilaisuuden ja jokaisen arvostaminen arjessa on jokapäiväisessä elämässä merkittävä asia. Emme voi koskaan tietää, mitä toinen ihminen käy parhaillaan läpi, Kela muistuttaa.

Ensimmäistä kertaa tapahtumaan osallistuva Saarinen komppaa Kelaa.

– On tärkeää kohdata toinen ihminen ensisijaisesti ihmisenä, kaikkea ei tarvitse ymmärtää heti. Olemme täällä kuitenkin loppupeleissä kaikki vain hyvin lyhyen ajan.

Seinäjoki Priden yhteisötaideteokseen virkattiin "letkuja", vasemmalta Mirka Rauhala, Neo Luoma-aho, Mari Kela ja Miska Saarinen.
Pääkirjasto Apilassa virkattiin Pride-viikolla yhteisötaideteosta. Mukana virkkaamassa olivat Mirka Rauhala, Neo Luoma-aho, Mari Kela ja Miska Saarinen. Kuva: Kati Ala-Renko / Yle

Pride-tapahtumia ennätysmäärä koko maassa

Pride-tapahtumien määrä on kaksinkertaistunut Suomessa viidessä vuodessa. Nyt niitä on ilmoitettu Setalle 42 kappaletta.

Tapahtumat ovat monessa kaupungissa laajentuneet ohjelmistoltaan ja kestoltaan, eivätkä enää rajoitu puistopiknikiin ja kulkueeseen.

Setan puheenjohtaja Pekka Rantala toivoo tapahtumien sujuvan rauhallisesti. Viime vuosien kireän yhteiskunnallisen ilmapiirin yleisin ilmenemismuoto on ollut lippujen poistot salosta.

– Sateenkaari-ihmiset ovat ihan tavallisia ihmisiä, jotka toivovat saavansa elää normaalia perhe-elämää tasa-arvoisessa yhteiskunnassa.Ei ole mitään suurta salaliittoa.

Pieniä, mutta tärkeitä tekoja turvallisuudentunteen lisäämiseen

Miska Saarisen teini-iässä Etelä-Pohjanmaalla ei ollut vielä Pride-tapahtumia. Sen sijaan ne kaikki olivat usean tunnin matkan päässä.

– Vieläkään täällä ei ole kovin helppo hengittää, mutta pienin askelin on tultu paljon eteenpäin. Enää ei ole läheskään niin paljon huutelua kuin aikoinaan.

Etelä-Pohjanmaalla on vieläkin paljon tehtävää seksuaalivähemmistöjen tasa-arvon ja turvallisuudentunteen suhteen, Lakeuden Sateenkaaren tiedottaja Julla Laurila toteaa.

– Hyviä asioita kuitenkin tapahtuu. Nyt saamme esimerkiksi kasvatusalan ammattilaisilta kyselyitä siitä, miten toimia oikein erilaisissa tilanteissa.

Pieniä, mutta tärkeitä tekoja arjessa on esimerkiksi huomioida, miten käydään kunnioittavia keskusteluja tai vaikkapa puolustetaan vähemmistön edustajaa.

– Esimerkiksi luokkahuoneen ovenpieleen liimatulla sateenkaaritarralla voi olla suuri merkitys sateenkaarinuorelle.

Etelä-Pohjanmaalla sisuunnutaan puolustamaan vähemmistön oikeuksia

Seinäjoki Priden tapahtumat ovat Laurilan mukaan keränneet hyvin osallistujia. Hän arvelee, että Pride-viikon osallistujista noin puolet on sateenkaarevia ja loput muuta väestöä.

– Uskon, että Etelä-Pohjanmaalla sisuunnutaan lähtemään mukaan ja näyttämään tukea, sillä vastustustakin on melkoisesti. Kaikki sateenkaarevat eivät välttämättä tunne oloaan turvalliseksi osallistua tapahtumiin julkisesti. Tähän tietysti toivomme muutosta.

Laurila viittaa iskuihin, joita Pride-tapahtumiin on viime vuosina kohdistunut.

– Mitään tällaisia viitteitä ei ole nyt ollut, mutta ymmärrän, että ne herättävät pelkoa.

Liisa Halmesmäki virkkaa.
Työpajaa vetänyt vapaaehtoinen Liisa Halmesmäki on mukana tukemassa seksuaalivähemmistöjen tasa-arvoa. Kuva: Kati Ala-Renko / Yle

Virkkauksen vetäjä, vapaaehtoinen Liisa Halmesmäki aprikoi, että valmistuvan teoksen nimi voisi olla Elämän hyväksyminen.

– Jokainen elää elämäänsä omalla tavallaan ja on tärkeää olla rohkea.

Halmesmäki oli heti valmis lähtemään mukaan mielenkiinnosta ja toisaalta tukemaan tapahtumaa ja osallistujia.

– Olen iloinen siitä, miten rohkeita nuoret ovat. Mielestäni meidän vanhempien ja nuorten on tärkeää pitää keskusteluyhteys, nuorilla on hyviä ajatuksia.

Ensi viikolla Pridea juhlitaan Vaasassa ja heinäkuussa Kokkolassa ja Lapualla. Ilmajoki otti varaslähdön jo maaliskuussa.

Suosittelemme sinulle