Hyppää sisältöön
Pekka Haavisto kertoo suostumuksestaan valitsijayhdistyksen presidenttiehdokkaaksi 8. kesäkuuta 2023 Helsingissä.

Pekka Haavisto lähtee presidenttikisaan valitsijayhdistyksen ehdokkaana

Kannatuskyselyjen kärkipaikalle noussut Pekka Haavisto (vihr.) lähtee mukaan presidenttikisaan valitsijayhdistyksen ehdokkaana.

Pekka Kinnunen
Ville Laakso
Ulla-Maija Hamunen

Haavisto ilmoittautui kisaan

  • Pekka Haavisto (vihr.) ilmoittautui mukaan presidenttikisaan.
  • Hän ei ole vihreiden ehdokas, vaan taustalla toimii perustettu valitsijayhdistys.
  • Kannatuskorttien keräys alkaa tänään, presidenttiehdokkaan asettamiseksi tarvitaan vähintään 20 000 allekirjoitusta.
  • Haavisto on ollut aiemmin ehdokkaana kahdesti, vuosien 2012 ja 2018 presidentinvaaleissa. Hän sijoittui molemmilla kerroilla kakkoseksi Sauli Niinistön voittaessa.
  • Presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään 28.1. ja mahdollinen toinen kierros 11.2.
Ville Laakso

Ohisalo ilmoitti heti tukensa Haavistolle

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo julkisti tukensa Pekka Haavistolle heti hänen tiedotustilaisuutensa jälkeen.

Hän myös jakoi twitterissä linkin Haaviston kampanjasivuille, jossa kerätään kannattajakortteja valitsijayhdityksen ehdokkaan asettamiseksi.

Haavisto siis lähtee kisaan valitsijayhdistyksen ehdokkaana, ei vihreiden.

Ohisalo korostaa, että Suomen presidentti-instituutioon kuuluu perinteisesti se, että tehtävä asettuu päivänpolitiikan yläpuolelle.

– Pidän tärkeänä, että Pekka saa tukea laajasti eri kansanryhmistä ja puolueista. [...] Näinä aikoina Suomi tarvitsee johtajan, joka kykenee yhdistämään kansaa ja luomaan turvallisuuden tunnetta, Ohisalo sanoo tiedotteessaan.

Pekka Kinnunen

Pekka Haavisto korostaa presidentin ja hallituksen yhteistoimintaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisessa

Pekka Haavisto.
Pekka Haavisto (vihr.) pyrkii presidentiksi valitsijayhdistyksen ehdokkaana. Kuva: Silja Viitala / Yle

Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokkaaksi suostuneen Pekka Haaviston (vihr.) mielestä on hyvä asia pohtia Nato-jäsenyyden vaikutuksia presidentin tehtäviin.

Haavisto muistutti, että mahdolliset muutokset presidentin tehtäviin vaativat perustuslain muutosta, joka voisi koskea vasta vuonna 2030 valittavaa presidenttiä.

Haavisto linjasi, että presidentti johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa eikä yhteistoiminta-sanan eteen tule mitään taukoa.

Presidentti Sauli Niinistö on korostanut presidentin johtavaa asemaa jättämällä puheissaan pienen tauon ennen yhteistoiminta-sanaa.

Pekka Kinnunen

Pekka Haavisto vetoaa yksituumaisuuden puolesta: Kaikki suomalaiset saman pöydän ääreen

Pekka Haavisto (vihr.) piti tiedotustilaisuuden 8. kesäkuuta.
65-vuotias Haavisto on ollut aiemmin presidenttiehdokkaana vuosien 2012 ja 2018 vaaleissa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Suomen seuraavaksi presidentiksi pyrkivä Pekka Haavisto (vihr.) haluaa koota kaikki suomalaiset saman pöydän ääreen.

Haavisto ennakoi, että erilaisia vaikeuksia on myös edessä ja Suomen voimavarana on ollut yksituumaisuus.

Haavisto arvioi, että presidentinvaali on nimenomaan henkilövaali, johon valitsijayhdistys sopii paremmin kuin yhden puolueen ehdokkuus.

Haavisto uskoo, että kannattajakorttien kerääminen saa vahvan alun vihreiden ensi viikonlopun puoluekokouksessa Seinäjoella.

Pekka Kinnunen

Pekka Haavisto pyrkii presidentiksi valitsijayhdistyksen ehdokkaana

Pekka Haavisto (vihr.) on avannut presidenttikisan.

Tiedotustilaisuudessaan Haavisto kertoi, että hän on suostunut valitsijayhdistyksen presidenttiehdokkaaksi.

Pekka Haavisto on ilmoittanut presidenttiehdokkuudestaan. Katso Haaviston tiedotustilaisuus tästä linkistä.

Valitsijayhdistyksen perustamiseen vaaditaan vähintään 20 000 äänioikeutetun tuki.

Haaviston valitsijayhdistys aloittaa kannattajakorttien keräämisen tänään.

Presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen vaalipäivä on 28. tammikuuta 2024.

Haavisto on ollut kärjessä tuoreimmmissa presidenttikyselyissä. Ulkoministerinä hän on toiminut kesästä 2019.

65-vuotias Haavisto on ollut aiemmin presidenttiehdokkaana vuosien 2012 ja 2018 vaaleissa.

Talven 2012 presidentinvaalissa Haavisto pääsi vaalin toiselle kierrokselle, jolla hän hävisi Sauli Niinistölle.

Niinistön haastajana Haavisto keräsi toisella kierroksella hieman yli miljoona ääntä.

Vuoden 2018 presidentinvaalissa Niinistö oli ylivoimainen ykkönen, mutta Haavisto sai jälleen toiseksi eniten ääniä.

Pekka Haavisto on ollut kaksi kertaa presidentinvaalin kakkonen

Pekka Haavisto (vihr.) järjestää tiedotustilaisuuden presidentinvaaleihin liittyen kello 11. Yle näyttää tilaisuuden suorana tässä jutussa ja Areenassa, lähetys alkaa kello 10.50.

Presidentinvaaliin on aikaa runsaat puoli vuotta. Presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen vaalipäivä on 28. tammikuuta 2024.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön toinen kausi on päättymässä, eikä hän voi enää asettua ehdolle.

Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin (sd.) hallitusten ulkoministerinä kesästä 2019 toiminut Pekka Haavisto on noussut presidenttikyselyjen kärkeen.

Maaliskuussa 65 vuotta täyttänyt Haavisto on ollut presidenttiehdokkaana vuosien 2012 ja 2018 vaaleissa. Hän on sijoittunut vaaleissa kaksi kertaa toiseksi ja hävinnyt molemmilla kerroilla Sauli Niinistölle.

Talven 2012 presidentinvaalissa Haavisto keräsi ensimmäisellä kierroksella äänistä 18,8 prosenttia ja pääsi vaalin toiselle kierrokselle.

Helmikuussa 2012 järjestetyllä presidentinvaalin toisella kierroksella Haavisto sai hieman yli miljoona ääntä. Sauli Niinistö voitti vaalin prosenttiluvuin 62,6–37,4.

Talven 2018 presidentinvaalissa Niinistö valittiin jatkokaudelle heti ensimmäisellä kierroksella. Haavisto oli vaalin selkeä kakkonen ja hän sai äänistä 12,4 prosenttia.

Haavisto valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi?

Haaviston odotetaan pyrkivän presidentiksi vielä kolmannen kerran.

Antonio Flores ja Pekka Haavisto Linnan juhlissa.
Pekka Haavisto osallistui puolisonsa Antonio Floresin kanssa Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle Presidentinlinnassa 6. joulukuuta 2022. Kuva: Kimmo Brandt / AOP

Haaviston ehdokasilmoituksen aikatauluun vaikuttaa vihreiden puoluekokous, joka järjestetään 10.-11. kesäkuuta Seinäjoella.

Vihreiden puoluekokouksen asialistalla on päätöksenteko presidentinvaaliin osallistumisesta.

Useimmat puolueet ovat valmistautuneet päättämään omista presidenttiehdokaistaan ensi syksynä.

Sauli Niinistö valittiin presidentiksi ensimmäisen kerran vuonna 2012 kokoomuksen ehdokkaana.

Talven 2018 presidentinvaaliin Niinistö asettui kuitenkin valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi.

Valitsijayhdistyksen perustamiseen vaaditaan vähintään 20 000 äänioikeutetun tuki.

On ennakoitu, että tällä kertaa myös Pekka Haavisto pyrkisi presidentiksi valitsijayhdistyksen kautta.

Suosittelemme