Korkein oikeus on kumonnut pirkanmaalaisen yhtiön saamat yhteisösakot. Kyse on tapauksesta, jossa yhtiön silloinen toimialajohtaja tuomittiin kahden nuoren työntekijän seksuaalisesta hyväksikäytöstä, työturvallisuusrikoksesta ja työsyrjinnästä.
Hovioikeus tuomitsi miehen seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja yhtiön 4 500 euron suuruiseen yhteisösakkoon.
Myös yhtiö tuomittiin hovioikeudessa sillä perusteella, että yhtiön toiminnassa oli tehty työturvallisuusrikos. Esimiesasemassa olevan johtajan olisi pitänyt puuttua alaistensa kohteluun, mutta hänet tuomittiin itse tekijäksi rikoksissa.
Esimiesasemassa oleva johtaja oli tehnyt sopimukset yrityksen kuvaston kuvaamisesta kesätyöntekijän ja toisen nuoren kanssa. Kuvausten yhteydessä toimialajohtaja oikeuden mukaan esimerkiksi tarjosi alaikäisille nuorille alkoholijuomia, kosketteli heitä sopimattomalla tavalla, kertoi heille laajasti omasta seksielämästään, vaati heitä kertomaan omista seksikokemuksistaan ja tekemään seksuaalissävytteisiä tekoja.
Työntekijät irtisanoutuivat työstään tapahtumien takia.
Työsuojeluviranomainen painotti tapauksen jälkeen, että työsuhde ei velvoita ketään sietämään seksuaalista häirintää tai ahdistelua.
Toimiko yhtiön puolesta tai hyväksi?
Yritys haki valituslupaa korkeimpaan oikeuteen ja sai sen, koska kyseessä on ennakkoratkaisu. Korkein oikeus ei ole aiemmin antanut ennakkopäätöstä siitä, mitä puolesta tai hyväksi toimimisella tarkoitetaan oikeushenkilön rangaistusvastuun edellytyksenä.
Korkeimman oikeuden mielestä toimialajohtaja ei työturvallisuusrikosta tehdessään toiminut yhtiön puolesta tai hyväksi. Näin ollen rikosta ei ole tehty yhtiön toiminnassa, ja yhteisösakkovaatimus hylättiin.
Yhtiön toimialajohtajan toiminta perustui oikeuden mukaan henkilökohtaisiin vaikuttimiin, eikä tavoitteeseen hyödyttää yhtiötä. Yhtiölle ei koitunut teosta taloudellista hyötyä. Siksi syyte hylättiin. Valtion pitää maksaa yhtiölle noin 6 000 euron oikeudenkäyntikulut.