Talousjärjestö OECD:n tuore pääekonomisti Clare Lombardelli iski herhiläispesään patistellessaan Ylen haastattelussa keskiviikkona suomalaisnaisia töihin.
– Avainasia on keskittyä maahanmuuttoon ja naisten osallistumisen parantamiseen, Lombardelli vastaa, kun kysytään keinoja työvoiman lisäämiseksi ja talouskasvun vauhdittamiseksi, Lombardelli sanoi.
Suomalaistutkijat ihmettelevät
Alan asiantuntijoissa kommentti herätti tyrmistystä. Tilastoja ja tutkimuksia on kaiveltu esiin niin Tilastokeskuksessa, työn ja talouden tutkimuslaitos Laboressa kuin Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessakin (VATT).
OECD:n keräämien tietojen mukaan naisten rooli työmarkkinoilla on Suomessa heikompi kuin verrokkimaissa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, kun tarkastellaan yli 15-vuotiaiden työmarkkinoille osallistumista ilman yläikärajaa.
Suomalaistutkijoiden mukaan tällainen tarkastelu antaa kuitenkin väärän kuvan tilanteesta. Olennaisempaa olisi katsoa juuri työikäisten määrää.
– Tämä käsitys siitä, että suomalaiset naiset eivät osallistuisi työvoimaan yhtä paljon kuin muissa Pohjoismaissa on virheellinen. Ikäryhmissä, jotka kuuluvat työvoimaan eli 15–64-vuotiaat, Suomi on kakkosena Ruotsin jälkeen, sanoo Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen.
– Jos katsotaan työllisyysasteita ja tehtyjä työtunteja, todellisuudessa naiset osallistuvat työvoimaan jopa paremmin kuin muissa Pohjoismaissa lukuunottamatta pienten lasten äitejä, sanoo tutkimusprofessori Tuomas Kosonen VATT:sta.
Myös koko EU:n vertailussa suomalaisnaisten osallistuminen työmarkkinoille on Euroopan kärkeä.
– Pääekonomistin olisi pitänyt käyttää tuoreimpia lukuja ja paremmin kuvattavaa asiaa perustelevia tilastoja, sanoo Tilastokeskuksen erikistutkija Hanna Sutela.
Sutelan mukaan pääekonomisti Clare Lombardellin patistelu kohdistuu myös tyystin väärään ryhmään.
– Olisin enemmän huolissani keski-ikäisten miesten työvoimaosuudesta, joka ei ole palautunut koronaa edeltävälle tasolle. Työvoimaosuudessa suomalaismiehet pitävät Pohjoismaiden jumbosijaa ja osuus on myös alle OECD-keskiarvon. Naisilla työvoimaosuudet ovat sen sijaan nousseet kaikissa ikäryhmissä, Sutela sanoo.
Kotihoidontuki lyhemmäksi?
Mutta löytyikö OECD:n työvoimalausunnosta jotakin opiksi otettavaa?
– Jos katsotaan, ketkä ovat töissä vielä yli 60-vuotiaina, niin siellä muut Pohjoismaat kunnostautuvat. Ehkä Suomessa ikääntyneet naiset eivät ole enää mukana työvoimassa yhtä paljon kuin muissa Pohjoismaissa, Kauhanen sanoo.
Itse asiassa parannettavaa voisi olla työurien molemmissa päissä.
– Voitaisiinko vaikkapa opiskelijoiden valmistumisaikoja nopeuttaa? Entä miten saadaan ihmiset pysymään työkykyisinä pidempään ja jarrutetaan siten liian varhaista eläköitymistä? Kauhanen pohtii.
VATT:n Kosonen puolestaan kantaa keskustelupöytään todella kuuman perunan eli kotihoidontuen.
– Meillä on tutkimusta siitä, että alle kolmivuotiaiden lasten äitien työllisyys on alhaisemmalla tasolla Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa.
Norjassa ja Tanskassa tuetut perhevapaat kestävät vuoden, Ruotsissa puolitoista vuotta ja Suomessa kolme vuotta per lapsi. Kososen mukaan kotihoidon pitkä kesto vaarantaa äidin työuran ja eläkekertymän. Lapsillekin päiväkodista katsotaan olevan hyötyä.
– Tutkimuksessa kotihoidon tuki vaikuttaa keskimäärin negatiivisesti äitien työuriin. Rahallisesti suurempi kotihoidontuki vaikuttaa myös keskimäärin negatiivisesti lapsiin, esim myöhempään halukkuuteen opiskella pidemmälle, Kosonen sanoo.
Lasten kotihoidontukijärjestelmä kannustaa Kososen mukaan pysymään pois töistä ja sen luulisi kiinnostavan hallitusneuvottelijoita.
– Tutkimustulokset antavat kyllä maan hallitukselle syytä miettiä, pitäisikö lasten kotihoidontuelle tehdä jotakin, Kosonen sanoo.
Voit keskustella aiheesta 10.6. klo 23:een saakka.