Hyppää sisältöön

Sukupuolittunutta väkivaltaa kokeneille sotapakolaisille tarjotaan apua – EU-hankkeen budjetti yli 300 000 euroa

Pohjois-Savosta koordinoidussa hankkeessa koulutetaan muun muassa vastaanottokeskusten työntekijöitä.

Henkilö makaa sängyn päällä käpertyneenä tyynyä puristen.
Väkivallasta ei uskalleta kertoa muun muassa turvapaikkapuhutteluissa. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Marianne Mattila

Sotaa paenneiden ja väkivaltaa kokeneiden naisten on vaikea puhua kokemistaan kauhuista.

Luottamukselliset keskustelut ovat kuitenkin tärkeitä, koska väkivallan kokemuksiin liittyy aina häpeää ja syyllisyyttä.

Ongelmaan ollaan puuttumassa nyt Pohjois-Savossa, jossa on alkanut aiheeseen pureutuva kolmivuotinen hanke. Setlementti Puijolan vetämän hankkeen kohderyhmää ovat Venäjän hyökkäyssotaa paenneet ukrainalaiset ja turvapaikanhakijat.

Hanke tarjoaa koulutusta vastaanottokeskusten työntekijöille ja auttaa järjestämään aihepiiriin liittyviä infotilaisuuksia.

– Väkivallan tunnistaminen saattaa olla ihmiselle haastavaa, jos on paennut kulttuurista, jossa se on arkipäiväistä ja hyväksyttävääkin, kertoo hanketta vetävä Setlementti Puijolan Sanni Mäkinen.

Väkivallan tunnistamisen ja siitä puhumisen lisäksi naisten kanssa keskustellaan, kuinka he voivat suojata itseään ja saada tukea, jos jotain on jo tapahtunut.

– Kaikilla on oikeus tulla nähdyiksi ja kuulluiksi siitä, mitä he ovat kokeneet, Mäkinen sanoo.

Euroopan Unionin tukeman hankken budjetti on runsaat 300 000 euroa.

Sodankäynnin ja kaupan väline

Mäkisen mukaan kodeistaan sotaa pakenevat naiset ovat vaikeassa asemassa, koska naisen keho on myös kaupan väline. Naiset kokevat väkivaltaa sukupuolensa perusteella.

Väkivalta voi olla muun muassa ihmiskauppaa, lähisuhdeväkivaltaa ja kunniaan liittyvää väkivaltaa. Naisiin kohdistuva väkivalta ja raiskaukset ovat myös sodankäynnin väline.

– Keskusteluissa mietimme usein, uskaltaako väkivallan kokemuksista kertoa esimerkiksi turvapaikkapuhuttelussa, koska silloin saattaa vaarantaa oman tai perheen turvallisuuden, kertoo Mäkinen.

Kuopiossa on kokemusta naisten parissa tehtävästä työstä jo Setlementti Puijolan edellisen hankkeen tiimoilta. Siinä sukupuolistunutta väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille luotiin mahdollisuuksia turvallisiin kohtaamisiin keskenään.

Tämän puitteissa Kuopiossa on edelleen viikoittaista ryhmätoimintaa. Naiset käyvät muun muassa yhdessä uimassa. Tämän lisäksi Mäkinen järjestää heille matalan kynnyksen infoja erilaisista teemoista.

– Tämä tapahtuu kahvitellen turvallisessa tilassa, hän kertoo.

Suosittelemme