– Tämä on katastrofi, joka tulee vaikuttamaan Ukrainassa monella tasolla. Sitä on jo verrattu muun muassa Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuteen, yliopistotutkija Freek van der Vet sanoo Uutispodcastissa.
Ukrainassa Hersonin alueella tulvii Kahovkan patotuhon seurauksena.
Tulvan alle on jäänyt asuinalueiden, peltojen ja teollisuusalueiden lisäksi muun muassa jätevedenpuhdistamoita ja kaatopaikkoja, joista on levinnyt jätevettä ympäristöön. Tulva-alueella on nyt pula puhtaasta vedestä.
Lisäksi noin 150 tonnia öljyä padon sisällä olleesta vesivoimalaitoksesta on levinnyt luontoon. On myös vaarana, että veden voimakas virtaus saattaa irrottaa padon pohjasta kerrostumia, joissa on radioaktiivisia jäämiä.
Helsingin yliopiston tutkija van der Vet uskoo, että saasteet päätyvät ennen pitkää Mustaanmereen.
– Jos saasteet leviävät naapurimaihin, samat haitat tulevat vaikuttamaan luontoon ja ihmisiin myös siellä, van der Vet sanoo.
Ympäristötuho on jo nähtävissä Hersonin alueella. Saastunut vesi on tulvinut mm. luonnonsuojelualueille, mikä vaarantaa harvinaisia eläin- ja kasvilajeja.
Maatalous kärsii saastevedestä ja veden puutteesta
Tulva-alueella tämän kesän sadot on menetetty, ja saastunut tulvavesi on tehnyt maasta viljelykelvotonta.
Padottu tekojärvi on ollut tärkeä vedenlähde maataloudessa. Nyt kastelukanavia pitkin ei myöskään saada vettä muualle Ukrainaan, joten koko maan maatalous kärsii.
– Monet menettävät tästä syystä toimeentulonsa Ukrainassa, mutta tulvan vaikutukset maatalouteen tulevat todennäköisesti näkymään muissakin maissa. Ihmiset eivät pysty viljelemään omaa maataan, van der Vet sanoo.
Hän arvelee, että tulvaveden levittämät saasteet tulevat vaikuttamaan myös muiden maiden kalastukseen, luonnonsuojelualueisiin ja merenalaiseen elämään merkittävällä tavalla.
– On tärkeää ymmärtää, ettei tämä ongelma pysy vain Ukrainan rajojen sisällä.
Riski moninkertaiseen Talvivaaraan
Van der Vet käyttää esimerkkinä vuonna 2012 tapahtunutta Talvivaaran kaivoksen onnettomuutta, kun hän kuvailee Kahovkan patotuhon mahdollisia seurauksia ja sen mittakaavaa.
– Talvivaaran nikkelikaivoksen onnettomuudessa oli kyse yhden ongelmajätelaitoksen vuodosta. Tällaisia laitoksia on Ukrainassa 465, joten voi kuvitella miten suuri määrä ongelmajätettä leviää ympäristöön, jos edes yksi niistä vahingoittuu tulvassa.
Van der Vet sanoo, että ympäristötuhojen selvittäminen tulee viemään vuosikausia. Silti jo nyt pitäisi toimia, kerätä tietoa ja näytteitä saastuneilta alueilta. Sodan keskellä se on vaikeaa.
– On aivan liian myöhäistä ryhtyä toimenpiteisiin vasta sodan jälkeen. Ympäristötuhon arviointia täytyy alkaa tehdä jo silloin, kun vielä tulvii.
Ukraina tutkii Kahovkan padon tuhoutumista sotarikoksena. Lisäksi se tutkii tekoa luonnontuhontana. Ukraina on yksi harvoista maailman maista, joissa luonnontuhonta (ecocide) on kansallisessa rikoslaissa.