Hyppää sisältöön

Polamkin hakijamäärä kääntyi hurjaan nousuun, mutta 400 opiskelijan tavoitteeseen ei vielä tänäkään vuonna päästä

Poliisiammattikorkeakoulun hakijamäärä lähes tuplaantui viime vuoteen verrattuna. Koronan jälkeisen vilkastuneen rekrytoinnin lisäksi myös pääsykokeiden arviointimuutos on vaikuttanut hakuintoon.

Mitä poliisiammattikorkeakoulun pääsykokeissa testataan? Videolla pääset tutustumaan pääsykoevaatimuksiin. Video: Jani Aarnio / Yle
Mari Jäntti

Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) hakijamäärät ovat lähteneet nousuun.

Esimerkiksi juuri päättyneessä haussa hakijoita oli yli 1 300. Hakijamäärät romahtivat vuoden 2022 aikana, vähimmillään hakijoita oli 700–800 per hakukerta.

Polamkin opintoasiainpäällikkö, ylikomisario Jyrki Haapala uumoilee kasvaneiden hakijamäärien taustalla olevan useampi asia: nykyinen maailmanpoliittinen tila, päivittyneet poliisikoulutuksen valintaperusteet sekä koronan jälkeen lisääntynyt kasvokkainen läsnäolo ja näkyvyys.

– Olemme nyt koronan jälkeen päässeet taas tekemään rekrytointityötä yhteistyössä poliisilaitosten kanssa laajalla rintamalla, kuten eri messuilla ja oppilaitoksissa.

Jyrki Haapala, ylikomisario, opiskelijapalveluiden esimies, Polamk.
Poliisiammattikorkeakoulun opintoasiainpäällikkö, ylikomisario Jyrki Haapala mukaan hakijamäärät Polamkiin ovat nyt palautuneet ajalle ennen koronaa. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Haapala näkee, että läsnäololla on suurempi vaikutus hakijamäärien palautumiseen taas koronaa edeltävälle tasolle kuin valintaperusteiden päivityksillä.

Alkuvuodesta arviointimuutoksia valintakokeisiin tuli kaksi: fyysisiin testeihin ja soveltuvuusosioon. Nyt hakijoiden soveltuvuutta arvioidaan enemmän kokonaisuutena. Muutoksella on pyritty siihen, että valintakokeissa hyvin menestyneet hakijat pääsevät koulutukseen.

Aiemmin hakijan valintakoe päättyi hylkäykseen, jos hän ei saanut vähintään yhtä pistettä fyysisen testin jokaisesta osakokeesta.

Nyt yhden pisteen suorituksen ja hylätyn suorituksen välissä on nollan pisteen suoritus, jolla pääsee vielä jatkoon kokeissa.

– En osaa sanoa onko tuolla fyysisten testien lievällä muutoksella ollut suurtakaan vaikutusta hakijamääräämme. Vaikutusta on voinut olla heidän hakupäätökseensä, jotka eivät ole varmoja omasta suoriutumisestaan fyysisessä testissä, Haapala sanoo.

Toinen muutos tuli soveltuvuusosion pisteisiin. Aikaisemmin hakijan tuli saada vähintään 30 pistettä 50 pisteestä.

– Nyt raja on poistettu kokonaan. Arviointiin jätettiin kuitenkin se, että psykologisesta osiosta on saatava 15 pistettä 30 pisteestä.

Haapala arvioi, että he ovat saaneet soveltuvuusosion painopisteen muutoksella valittua sisään uusia opiskelijoita lisää noin parikymmentä.

Vaikka muutoksia arviointiin tuli, on soveltuvuuden arviointi edelleen kaikkein painavin valintakriteeri. Yhteensä valintakokeen enimmäispistemäärä on 100 pistettä.

Vielä tänä vuonna ei päästä tavoitteisiin

Polamkin tavoitteena on, että vuodessa koulutukseen saataisiin valittua yhteensä 400 uutta opiskelijaa. Tämä onnistui viimeksi vuonna 2018. Vuonna 2022 opintoihin hyväksyttiin 255 opiskelijaa.

Vielä tänä vuonna ei Jyrki Haapalan mukaan 400 tavoitteeseen päästä. Hän kuitenkin suhtautuu toiveikkaasti nousseisiin hakijamääriin.

Poliisihallitus tekee parhaillaan selvitystä poliisikoulutuksen tilasta. Siinä selvitetään muun muassa sitä, voiko koulutusta eriyttää poliisin eri työtehtäviä varten. Esimerkiksi lupahallinnossa ja tutkinnassa tarvitaan erilaisia fyysisiä valmiuksia kuin kenttäpoliisina.

Samalla käydään läpi myös tämän hetkisiä valintaperusteita. Selvitys valmistuu elokuussa.

– Katsomme sitten, onko meidän tarpeen muokata valintaperusteita. Tärkeintä on, että saamme alalle soveltuvia ihmisiä töihin.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta lauantaihin kello 23:een saakka.

Suosittelemme