Voisiko Yhdysvaltain presidentti johtaa maata vankilasta? – näin Trumpin syyterypäs vaikuttaa hänen presidenttiehdokkuuteensa

Yhdysvaltain ex-presidentti Donald Trumpia vastaan on nostettu useita uusia syytteitä, jotka liittyvät salaisten asiakirjojen käsittelyyn Trumpin virkakauden päättymisen jälkeen.

Kyseessä ensimmäinen kerta, kun Yhdysvaltain ex-presidenttiä vastaan on nostettu liitovaltiotason syytteitä.

Mediatietojen mukaan syytteitä olisi ainakin seitsemän, mutta oikeusministeriö ei ole vielä vahvistanut asiaa.

Trumpin syytteet luetaan ensi viikon tiistaina Miamissa noin kello 22 Suomen aikaa.

Tämä juttu kertoo, millainen merkitys lukuisilla syytteillä voi olla Trumpin presidenttikampanjalle.

Asiaa arvioi Ylelle Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén.

Vaikka Trump tuomittaisiin liittovaltion vastaisista rikoksista, hän voisi osallistua vaaleihin presidenttiehdokkaana.

Yhdysvaltain perustuslaki vaatii presidenttiehdokkaalta vain kolme asiaa: pitää olla syntyperäinen Yhdysvaltain kansalainen, yli 35-vuotias ja asunut Yhdysvalloissa 14 vuotta.

Näin perustuslaissa on haluttu varmistaa, ettei presidentin virkaan pyrkiviä vastaan tehtailtaisi poliittisesti motivoituneita syytteitä.

Presidenttiehdokkailta ei siis vaadita puhdasta rikosrekisteriä.

Teoriassa presidenttinä Trump voisi armahtaa kenet vain, myös itsensä. Yhdysvaltain perustuslain yleisimmän tulkinnan mukaan itsensä armahtaminen ei olisi perustuslain mukaista, mutta tulkinta ei ole kiistaton, joten Trump voisi hyödyntää sitä.

Jos Trump saisi vankilatuomion presidenttinä ollessaan, kongressi voisi panna hänet viralta saman virkasyyteprosessin kautta, jonka Trump kävi läpi jo kahdesti ensimmäisen presidenttikautensa aikana.

Trumpin ensimmäisen virkakauden aikana republikaanit estivät viraltapanon.

Jos Trump saisi tuomion vakavasta rikoksesta, kuten osallisuudesta kansannousuun tai kapinaan valtiota vastaan, hänet voitaisiin lain silmissä julistaa epäkelvoksi toimimaan liittovaltiotason poliittisessa virassa.

Siinä tapauksessa presidentin virkaa hoitaisi varapresidentti.

Vielä ei tiedetä, miten Trumpin asema ex-presidenttinä ja presidenttiehdokkaana vaikuttaisi mahdolliseen tuomioon. Yhdysvaltain perustuslain mukaan kaikkien kansalaisten tulisi olla lain edessä tasa-arvoisia.

On todennäköistä, että erikoissyyttäjä on halunnut juuri salaisten asiakirjojen käsittelyyn liittyvän oikeusjutun loppuun mahdollisimman pian, koska Trumpin muut väitetyt rikokset ovat ennakkotapauksia itsessään.

Sen sijaan arkaluonteisten asiakirjojen säilyttämisestä, salaliitosta ja tutkinnan estämisestä tuomioistuimella on tiedossaan lukuisia tapauksia, joista voi hakea vertailua mahdolliseen tuomioon.

Vaikka Trumpia ei tuomittaisi, liittovaltiotason syytteiden nostaminen ex-presidenttiä vastaan on Yhdysvaltain historiassa ennennäkemätöntä.

Esimerkiksi presidentti Richard Nixon sai ennaltaehkäisevän armahduksen seuraajaltaan Gerald Fordilta Watergate-tapauksessa. Nixonia ei kuitenkaan koskaan syytetty, vaikka syytekirjelmä oli laadittu.

Todennäköisesti Trumpin kannatus intohimoisten republikaanien keskuudessa lisääntyy. Puolueen kannattajajoukossa on kuitenkin muitakin kun Trump-kiihkoilijoita.

Trump todennäköisesti käyttää häntä vastaan esitettyjä syytteitä presidenttikampanjassaan. Trump on aiemminkin esittänyt uhria ja väittänyt valheellisesti, että edelliset presidentinvaalit olivat vilpilliset.

Intohimoisissa kannattajissa tarina poliittisesta ajojahdista herättää todennäköisesti sympatiaa ja tukea.

Muiden republikaanikannattajien keskuudessa lukuisat oikeusjutut voivat heikentää Trumpin mahdollisuuksia voittaa vaalit.

Ratkaisevassa asemassa ovat esivaalit.

Jos republikaaniäänestäjät kokevat, että Trumpin oikeussotkut vaikeuttavat demokraattien Joe Bidenin voittamista, he todennäköisesti äänestävät esivaaleissa Ron DeSantisia tai muita republikaaniehdokkaita.

Myös sosiaalisen median vaikutus vuoden 2024 presidentinvaalien tulokseen voi olla vähäisempi kuin vuonna 2016, jolloin Trump nousi presidentiksi.

Trump on riitautunut Twitterin ja Facebokin kanssa, ja paennut perustamaansa Truth Social -palveluun. Siellä hänellä on yli viisi miljoonaa seuraajaa.

Truth Socialissa Trump pystyy kuitenkin lähinnä vaikuttamaan ydinkannattajajoukkoonsa.

Ilman suosittuja sosiaalisen median kanavia Trump ei pysty tavoittamaan ihmisiä eri ideologisista aatemaailmoista.

Liittovaltion tason syytteiden lisäksi Trump käy parhaillaan oikeustaisteluja myös lukuisissa muissa häntä vastaan nostetuissa oikeusjutuissa.

Oikeustapauksista merkittävimmät liittyvät Trumpin rooliin vuoden 2021 vallankaappausyrityksessä Yhdysvaltain kongressissa, Trumpin yritykseen muuttaa presidentinvaalien vaalitulos Georgian osavaltiossa ja epäilyihin, jotka liittyvät pornotähti Stephanie Cliffordin maksamiseen hiljaiseksi ennen vuoden 2016 presidentinvaaleja.

Kaikkia syytteitä ei välttämättä ennätetä käsitellä, todistajia kuulla ja tuomioita julistaa ennen marraskuun 2024 presidentinvaaleja.

Lukuisista vireillä olevista oikeusjutuista huolimatta Trump on asettunut presidentinvaaleihin ehdokkaaksi ja aloittanut kampanjansa.

Suuri määrä oikeusjuttuja voi kuitenkin estää häntä kampanjoimasta samanlaisella volyymilla kuin vuonna 2016.

Trump on ensimmäinen Yhdysvaltain ex-presidentti, jota vastaan on nostettu liitovaltiotason syytteitä.

Myös demokraattien Joe Biden on ilmoittautunut presidenttikisaan, ja myös hänen hallustaan on löydetty salaisiksi luokiteltuja asiakirjoja.

Todennäköisesti presidenttikisan aikana republikaanit yrittävät käyttää hyväkseen Bidenin tapausta osoittaakseen yhteneväisyyttä Trumpin tapauksen kanssa.

Suurin ero Bidenin ja Trumpin tapauksissa on se, että Trump kieltäytyi asiakirjojen luovuttamisesta kansallisarkistoon presidenttivirkansa jälkeen.

Avaa kuvien katselu

Yhdysvaltain liittovaltion poliisin FBI:n mukaan Trumpin hallusta on löytynyt 11 000 asiakirjaa, jotka hän oli vienyt kotiinsa presidenttikautensa päätteeksi.

Bidenin tapauksessa ei ole tietoa, että hän olisi yrittänyt piilotella asiakirjoja.