Hyppää sisältöön

Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä Oulu on siirtymässä etälennonjohtoon – Rovaniemi jää muutosten ulkopuolelle lennoston vuoksi

Lennonjohtajien yhdistyksen puheenjohtaja Markku Puumalainen pelkää, että jopa puolet lennonjohtajista, jotka työskentelevät nyt listatuilla seitsemällä lentokentällä, ovat irtisanomisuhan alla.

Lennonjohtotorni kuvattuna sisältä päin.
Rovaniemen lentokentällä valvotaan sekä siviili-, että sotilaslentoliikennettä. Kuva: Kaisa Siren / All Over Press Fin
Marjukka Talvitie
Avaa Yle-sovelluksessa

Lennonjohtopalveluita tuottava valtionyhtiö Fintraffic valmistelee etälennonjohtoon siirtymistä seitsemällä lentokentällä. Lapista mukana ovat Kittilä ja Ivalo. Vilkkaammin liikennöity Rovaniemi ja vähäliikenteisempi Kemi on jätetty tässä vaiheessa uudistuksen ulkopuolelle.

Finavia ja Fintraffic ovat kertoneet etälennonjohtoon siirtymissuunnitelmista jo useita vuosia sitten. Nyt hanke on edennyt siihen pisteeseen, että kerrotaan ensimmäiset kentät, joita muutos koskisi. Etälennonjohtoon on siirrytty jo muun muassa Ruotsissa. Järjestelmää pidetään kustannustehokkaana ja toimintavarmana.

Fintraffic lennonvarmistuksen toimitusjohtaja Raine Luojus sanoo, että päätökset kohdekentistä on tehty lentokentistä vastaavassa Finaviassa. Rovaniemen osalta syynä on todennäköisesti se, että kenttä on myös Lapin lennoston käytössä.

– Puolustusvoimien lennonjohto työskentelee myös Rovaniemen kentällä. Heillä on omia reunaehtojaan. Olemme keskustelleet heidän kanssaan, ja he näkevät tämän myös tulevaisuuden vaihtoehtona, Luojus sanoo.

Lennonvarmistuksen henkilöstön kanssa aloitetaan ensi viikolla muutosneuvottelut, jotka koskevat kymmeniä työtekijöitä. Luojus ei kerro tarkkaa lukumäärää, mutta he ovat lennonjohtajia, lennontiedottajia ja teknistä henkilöstöä.

Henkilökuvassa Raine Luojus, toimitusjohtaja, Fintraffic Lennonvarmistus oy
Fintrafficin toimitusjohtaja Raine Luojus on vakuuttunut etälennonjohdon toimivuudesta. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Ei vielä henkilöstövaikutuksia

Raine Luojuksen mukaan näissä muutosneuvotteluissa on kyse vasta toiminnan uudelleenjärjestämisestä, ei vielä henkilöstövaikutuksista. Neuvotteluissa käydään henkilöstön kanssa läpi myös muita mahdollisia vaihtoehtoja. Muutosneuvotteluiden jälkeen etälennonjohtojärjestelmiä alettaisiin kilpailuttaa.

– Sitten katsotaan, onko markkinoilla järjestelmiä sillä hinnalla, mitä me olemme valmiit maksamaan, Luojus sanoo.

Etälennonjohdossa esimerkiksi näköyhteys kentälle hoituu kameroiden kautta. Kaikkeen valvontaan tarvitaan toimivia tietoliikenneyhteyksiä. Tämä ei ole Luojuksen mukaan turvallisuusriski.

– Kaikki maailman lennonjohdot toimivat jo nyt etäyhteyksien varassa. Tilannekuva kerätään sensoreilla ja se tuodaan sensoreilta lennonjohtajille varmennetuilla tietoliikenneyhteyksillä.

Luojuksen mukaan etälennonjohtoon siirryttäneen pitkällä aikavälillä kaikilla lentokentillä.

Lentokenttien määrä yllätti

Suomen lennonjohtajien yhdistyksen puheenjohtaja Markku Puumalainen sanoo, että Fintrafficin nyt julkistama etälennonjohtoon mahdollisesti siirtyvien lentokenttien lista on yllättävän suuri.

– Tuli hieman yllätyksenä, miten monta kenttää on heti mukana tässä projektissa.

Puumalainen sanoo, että hänelle oli henkilökohtaisesti suurin yllätys liikennemääriltään suuren Oulun lentokentän mukanaolo. Kaikkien lentokenttien kohdalla mietityttävät työpaikat.

– Yhdistyksemme on huolissaan työpaikoista. Pelkäämme, että jopa puolet lennonjohtajista, jotka työskentelevät nyt julkaistulla listalla olevilla lentoasemilla, ovat irtisanomisuhan alla, Puumalainen sanoo.

Etälennonjohto tarkoittaisi keskitettyä lennonjohtoa, ja muuttaminen toiselle paikkakunnalle työn perässä tulee koskemaan monia, Puumalainen sanoo.

Lennonjohtajien kanta on Puumalaisen mukaan se, että uudistus pitäisi valmistella huolellisesti ja hyvin, säilyttäen vähintään nykyisentasoinen turvallisuus ja palvelutaso lentokentillä.

Hän arvioi, että muutettavaksi suunnitellut kentät on valittu sen perusteella, mitkä soveltuvat parhaiten tällä hetkellä tiedossa oleviin etälennonjohtomenetelmiin. Syytä siihen, miksi Kemi-Tornion lentokenttä ei ole mukana etälennonjohtosuunnitelmissa, hän sanoo voivansa vain arvailla.

Muutosneuvotteluihin kutsutaan Puumalaisen mukaan useita kymmeniä lennonjohtajia, ja heidän lisäkseen lennontiedottajia, ja teknisiä tukihenkilöitä. Tarkka määrä ei ole vielä tiedossa.

Markku Puumalaisen mukaan muutoksella haetaan säästöjä, ja hän epäilee, saavutetaanko niitä etälennonjohtoon siirtymisellä.

Suosittelemme