Tilanne Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmassa on henkilöstön mukaan kriittinen.
Oulun yliopiston hammasprotetiikan ja kliinisen purentafysiologian professori Kirsi Sipilän mukaan henkilöstö on kuormittunut ja työssä jaksaminen on merkittävästi alentunut. Tämä käy ilmi myös henkilöstölle tehdystä hyvinvointikyselystä.
Hänen mukaansa osa harkitsee jopa irtisanoutumista.
– Kukaan ei ole irtisanoutunut, mutta useat miettivät muita vaihtoehtoja. Tilanne on kuitenkin kestämätön ja on mahdollista, että jossain kohtaa joku äänestää jaloillaan.
Toiminta on veitsen terällä
Hammaslääketieteen henkilötyövuosia on vähennetty reilusti erityisesti kahden viime vuoden aikana. Tämä koskee niin opetus- kuin tutkimushenkilöstöä.
Vuonna 2021 henkilötyövuosien eli 100 prosenttisten työosuuksien määrä on ollut 24, joista 5 professoreita. Tänä vuonna henkilötyövuosien määrä on 15,5, joista 3,3 professoreita. Tämä tarkoittaa, että kolmen professorin työosuus on sataprosenttinen ja yhden 30-prosenttinen.
Henkilöstöresurssien pienenemisen vuoksi Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dosentti ja erikoishammaslääkäri Anna-Sofia Silvola kokee, että opetuksen järjestämisessä eletään veitsen terällä.
Samaan aikaan leikkausten kanssa opiskelijoiden sisäänottomäärä on kasvanut.
– On haastavaa järjestää opetukset ja saada niille opettajat. Tilanne on todella särkymäherkkä: jos yksi henkilö on pois, aiheuttaa se isoja ongelmia.
Opetuksen laatu huolettaa
Opetus hammaslääketieteessä on hyvin käytännönläheistä ja vaatii paljon kädentaitojen harjoitteluja fantomlaboratoriossa, kertoo hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmavastaava, dosentti ja erikoishammaslääkäri Ritva Näpänkangas.
– Hammaslääkäri on kädentaitoammatti, akateeminen käsityöläinen niin kuin me sanomme. Hammaslääkärikoulutus vaatii paljon yksilöohjausta ihan vaikkapa käden asennon suhteen, miten hammas paikataan tai poistetaan, tai miten hoidetaan iensairauksia.
Näpänkankaan ja Silvolan mukaan henkilöstö kokee, että kasvaneen työkuorman takia opetuksen laatu on vaarassa heikentyä.
– Me pidämme opetuksen laatua tärkeänä ja meillä on tietty laatutaso, jonka haluamme säilyttää. Tämä tarkoittaa, että henkilökunta tekee yhä enemmän töitä. Emme ole valmiita tinkimään laadusta, Näpänkangas kertoo.
Kirsi Sipilän mukaan tilanteesta on kerrottu muun muassa yliopiston rehtorille ja hallitukselle, mutta myös hammaslääkäriliittoon sekä aluehallintovirastoon. Tilanteelle on saatu ymmärrystä, mutta ei konkreettisia toimia.
Taustalla vaikea taloustilanne
Hammaslääketieteen kriittisen tilanteen taustalla on koko Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan talouden tasapainottamissuunnitelma, jonka yliopiston hallitus määräsi syyskuussa 2022.
Hallitus edellyttää tiedekunnalta talouden tasapainon saavuttamista viimeistään vuonna 2024. Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin Osmo Tervosen mukaan tätä suunnitelmaa on nyt tehty ja toteutettu.
Tervonen sanoo olevansa tietoinen henkilökunnan kuormituksesta. Hänen mukaansa opetushenkilöstöä on kuitenkin palkattu kuluneelle vuodelle yksiköiden esittämä määrä. Resurssien laskentaperusteet on laadittu yhdessä tutkimusyksikköjen kanssa.
Paikkoja on kuitenkin voitu jättää täyttämättä, kun henkilö on siirtynyt toisiin tehtäviin tai jäänyt eläkkeelle.
– Tämä ei koske ainoastaan hammaslääketiedettä, vaan koko tiedekunnan toimintaa.
Oulun yliopiston lisäksi hammaslääketiedettä opetetaan Kuopion, Helsingin ja Turun yliopistoissa. Hammaslääkäriliiton lakimies Heikki Kuusela vahvistaa, että viestiä samankaltaisista haasteista kuuluu myös muista yliopistoista.
– Muutosneuvotteluja on käyty muissakin yliopistoissa. Rahoitusleikkaukset ovat johtaneet siihen, että yliopistot ovat ryhtyneet vähentämään henkilöstöä.