Hyppää sisältöön

Saamelaispaliskunnat-yhdistys aikoo perustaa oman hallinnon saamelaisporonhoidolle – edellyttää muutosta poronhoitolakiin

Tavoitteena on perustaa hallinto mahdollisimman pian, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Potretti: Tiina Sanila-Aikio.
Saamelaispaliskunnat ry päätti kokouksessaan alkaa edistää saamelaisporonhoidolle omaa hallintoa, kertoo puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. Kuva: Anneli Lappalainen / Yle
Anni-Saara Paltto,
Sáárá Seipiharju

Poroelinkeino on jakautunut Suomessa kahteen leiriin kesäkuun alussa pidetyn Poroparlamentin eli Paliskuntain yhdistyksen vuosikokouksen jälkeen. 11 saamelaispaliskuntaa marssi ulos kokouksesta ja Paliskuntain yhdistyksestä.

Saamelaispaliskuntia edustavan Saamelaispaliskunnat ry:n tavoitteena on perustaa oma poronhoitohallinto saamelaiselle poronhoidolle mahdollisimman pian. Ajatus omasta hallinnosta on kypsynyt jo useamman vuosikymmenen ajan, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

– Asia on vasta hyvin alussa ja siihen liittyy useita lakeja, joissa Paliskuntien yhdistys on mainittu porotalouden edustajaksi. Se tarkoittaa, että meidän pitää saada lainsäädännöstä mandaatti hallintoomme.

Sanila-Aikion mielestä poronhoitolaissa tulisi tunnustaa saamelaisporonhoito ja uusi saamelaisporonhoitoelin Paliskuntain yhdistyksen rinnalle. Saamelaispaliskunnat-yhdistyksen hallitus päätti tällä viikolla kokouksessaan kutsua yhdistykseen kuuluvat paliskunnat ja poronhoitajat koolle keskustelemaan asiassa etenemisestä.

Saamelaispaliskunnat: Paliskuntain yhdistys ei enää edusta saamelaispaliskuntia

Paliskuntain yhdistyksen edustajakokouksessa yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Matti Riipi Sattasniemen paliskunnasta. Varapuheenjohtajaksi valittiin Antti Äärelä Lapin paliskunnasta. Lapin paliskunta kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen, mutta ei Saamelaispaliskunnat-yhdistykseen.

Saamelaispaliskunnat olivat toivoneet, että puheenjohtajaksi olisi valittu Paliskuntain yhdistyksen varapuheenjohtajana vuosina 2021–23 toiminut Sanila-Aikio Muddusjärven paliskunnasta.

11 saamelaispaliskuntaa ilmoitti puheenjohtajavalinnan jälkeen, ettei Paliskuntain yhdistys enää edusta saamelaispaliskuntia eikä niiden saamelaista poronhoitoa. Saamelaispaliskunnat ilmoittivat edustavansa itse itseään tai toimivansa Saamelaispaliskunnat-yhdistyksen kautta. Saamelaispaliskunnat kieltäytyivät myös nimeämästä edustajiaan Paliskuntain yhdistyksen hallitukseen.

Saamelaispaliskuntien mielestä puheenjohtajavalinta osoittaa, ettei yhdistyksen toimintaa ole tarkoitus muuttaa siten, että yhdenvertaisuus ja saamelaisen poronhoidon asema tulisivat asianmukaisesti yhdistyksen toiminnassa huomioiduksi.

Paliskuntain yhdistyksen vuosikokouksesta ulosmarssineet saamelaispaliskunnat edustavat neljäsosaa Suomessa toimivista poronomistajista, ja saamelaispaliskunnat omistavat lähes kolmanneksen kaikista Suomen poroista.

Paliskuntain yhdistyksen edustajakokous on linjannut, että uuden hallituksen kokoonpanoa voidaan tarkastella uudelleen, mikäli hallitustyöstä ulos jättäytyneet saamelaispaliskunnat toivovat näin tehtävän.

Tapani Sirviö: Saamelaispaliskunnat eivät voi erota Paliskuntain yhdistyksestä

Maa- ja metsätalousministeriössä tiedetään hyvin, millainen soppa poronhoitoalueella kiehuu. Ministeriössä ei ole kuitenkaan ryhdytty toimiin, sanoo neuvotteleva virkamies Tapani Sirviö.

Paliskuntain yhdistys on vuonna 1948 perustettu maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan kuuluva porotalouden ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijaorganisaatio. Suomessa on 54 paliskuntaa ja poronhoitolain mukaan ne kaikki kuuluvat Paliskuntain yhdistykseen, halusivatpa ne sitä tai eivät.

– Paliskunta ei siis poronhoitolain mukaan voi erota Paliskuntain yhdistyksestä, mutta toki voi olla osallistumatta sen päätöksentekoon. Se voi olla ongelmallista, jos useiden paliskuntien edustajat kieltäytyvät osallistumasta yhdistyksen hallitukseen, toteaa Sirviö.

Tapani Sirviö
Tapani Sirviön mukaan saamelaisen poronhoidon tulevaisuuden osalta on olemassa hyvä ja selkeä linjaus porotalouden tulevaisuustyöryhmän raportissa. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Saamelaispaliskunnat-yhdistyksen puheenjohtaja Sanila-Aikio ei ole kuullut, että kukaan 11 saamelaispaliskunnasta olisi aikeissa esittää jäsentä Paliskuntain yhdistyksen hallitukseen.

Maa- ja metsätalousministeriöstä painotetaan, että saamelaisen poronhoidon tulevaisuuden osalta on olemassa hyvä ja selkeä linjaus. Ministeriö julkaisi keväällä 2023 porotalouden tulevaisuustyöryhmän raportin, jonka työryhmässä olivat mukana Paliskuntain yhdistyksen ja saamelaiskäräjien nimeämät edustajat.

Suosittelemme