Hyppää sisältöön

Mielenosoittajien kaasuttamisesta tuomio tilannetta johtaneelle poliisille – kuuden poliisin syytteet hylättiin

Tapauksen esitutkinta alkoi lokakuussa 2020.

Elokapinan mielenosoitus Helsingin Kaisaniemessä
Oikeudenkäynti liittyi mielenosoitukseen, jonka ympäristöliike Elokapina järjesti Helsingin Kaisaniemessä lokakuussa 2020. Joukko mielenosoittajia katkaisi liikenteen istumalla keskellä tietä, minkä seurauksena poliisi päätyi lopulta käyttämään sumutetta. Kuva: Pekka Tynell / Yle
Anna Horppu,
STT
Avaa Yle-sovelluksessa

Helsingin käräjäoikeus on antanut tänään tuomionsa asiassa, jossa seitsemälle poliisille vaadittiin sakkoja pippurisumutteen käyttämisestä ympäristöliike Elokapinan mielenosoittajiin Kaisaniemessä lokakuussa 2020.

Vuonna 1979 syntynyt naispoliisi sai tuomion tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Hänet tuomittiin 30 päiväsakkoon.

Nainen oli syytettynä myös kolmesta muusta rikoksesta, mutta nämä syytteet hylättiin. Käräjäoikeus hylkäsi kuuden muun syytettynä olleen poliisin syytteet kokonaan.

Tuomion saanut naispoliisi toimi tilanteessa toisen poliisin kanssa yleisjohtajana. He olivat yhdessä vastuussa tilanteen johtamisesta.

Poliisi käytti kaasua saadakseen ajoradan vapaaksi

Tapahtumat saivat alkunsa, kun mielenosoittajat katkaisivat liikenteen istumalla keskellä tietä.

Poliisi yritti puuttua tilanteeseen ensin muilla tavoin, mutta päätyi lopulta käyttämään OC-pippurisumutetta saadakseen mielenosoittajat pois ajoradalta.

Käräjäoikeus katsoi päätöksessään, että tuomion saanut poliisijohtaja toimi harkintansa puitteissa määrätessään mielenosoittajat siirtymään tieltä. Pippurisumutteen käytön käräjäoikeus katsoi kuitenkin tuomittavaksi.

Tuomion mukaan se ei ollut kokonaisuutta arvostellen puolustettava ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen teko.

Muut poliisit olivat tilanteessa alemmalla hierarkiatasolla. He noudattivat tilanteessa johtajan antamaa käskyä.

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Poliisijohtaja Sanna Heikinheimo kommentoi Twitter-palvelussa poliisihallituksen arvioivan mahdollista tarvetta muuttaa voimankäyttöön ja suojavälineisiin liittyviä ohjeita. Poliisihallitus aikoo hänen mukaansa tutustua tuomioistuimen päätökseen.

Heikinheimo johtaa Poliisihallituksen poliisitoimintayksikköä.

– Poliisin tehtävänä on olla kaikkien turvaaja, kaikkina aikoina. Oikeus osoittaa mieltä on yksi perusoikeuksistamme. Samalla on varmistettava, että mielenosoituksista ei aiheudu häiriöitä ja esteitä pelastusviranomaisille, vaaraa mielenosoittajille, työtään tekeville poliisimiehille tai muille tiellä liikkujille, Heikinheimo kirjoittaa.

Oikeusoppinut: Poliisi vetoaa vääriin pykäliin

Käräjätuomio Elokapinan mielenosoittajien sumuttamisesta osoittaa, että poliisi on toiminut ja toimii yhä systemaattisesti väärin mielenosoitusoikeutta rajoittaessaan, sanoo valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen.

Rautiainen tarkoittaa keskiviikkona annetun käräjäoikeuden tuomion osaa, joka koski tapahtumia Unioninkadulla ennen sumuttamista Kaisaniemenkadulla. Poliisi oli määrännyt mielenosoittajat pois ajoradalta Unioninkadulla, tai heidät otettaisiin kiinni.

Käräjäoikeus katsoi, että poliisin pitää lähtökohtaisesti soveltaa kokoontumislain 10:ttä pykälää, kun yleinen kokous määrätään siirtämään toiseen paikkaan. Sen mukaan poliisi voi yhteyshenkilön kanssa neuvoteltuaan osoittaa kokouksen siirrettäväksi, jos se esimerkiksi vaarantaa ihmisten turvallisuutta tai häiritsee kohtuuttomasti sivullisia tai liikennettä. Oikeus katsoi, että Unioninkadulla tällaisia perusteluja ei ollut.

Rautiaisen mukaan kokoontumislain 10. pykälä asettaa mielenosoitukseen puuttumiselle tiukimmat kriteerit kuin 20. pykälä ja poliisilaki, joihin poliisi oikeudessa vetosi.

Juttua täydennetty 21. kesäkuuta 2023 klo 11:47: lisätty käräjäoikeuden tiedotteen lisätietoja.

Juttua täydennetty 21. kesäkuuta 2023 klo 13:24: lisätty Sanna Heikinheimon Twitter-kommentit.

Juttua täydennetty 21. kesäkuuta klo 19.21: lisätty dosentti Pauli Rautiaisen arvio tuomiosta

Suosittelemme