Kolmen maakunnan alueella sijaitseva Lauhanvuori–Hämeenkangas nimettiin Unescon geoparkiksi eli geologisesti arvokkaaksi alueeksi vuonna 2020. Luontokohde sijaitsee Porin, Seinäjoen ja Tampereen välille muodostuvassa kolmiossa.
Työ ei kuitenkaan lopu statuksen saamiseen, vaan Unescon edustajat tekevät kohteeseen arviointikäynnin neljän vuoden välein.
Lauhanvuori–Hämeenkangas Geoparkin toiminnanjohtaja Terttu Hermanssonin mukaan tavallinen luontoliikkuja hyötyy erityisesti alueen retkeilyinfran rakentamisesta.
– Olemme parantaneet retkeilyreittejä ja taukopaikkoja sekä rakentaneet laavuja. Myös parkkipaikkoja on laajennettu, Hermansson listaa viime vuosien kehityskohteita.
Erityisen ylpeitä Lauhanvuori–Hämeenkankaan geoparkissa ollaan alueen laajasta, geologisiin arvoihin pohjaavasta pyöräilyverkostosta.
– Alueen keskeisimmät geokohteet, jotka kertovat alueen historiallista, geologista tarinaa, ovat reitin varrella.
Miljardien vuosien takaisesta vuoristosta suoksi
Geopark-statusta pitää hakea ja se myönnetään geologisesti ainutlaatuisille matkailualueille, joilla on kansainvälisesti arvokkaita kallio- tai maaperän rakenteita ja muodostumia.
Liki kaksisataa eri puolilla maailmaa sijaitsevaa Unescon geopark-kohdetta kertovat maapallon kehityshistoriasta ja kulttuurien muodostumisesta.
Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan ja Pirkanmaan alueella sijaitsevan LH Geoparkin ainutlaatuisuus on kehittyminen muinaisesta vuoristoseudusta laakeaksi suomaaksi. Muistoja liki kahden miljardin vuoden takaisesta vuoristosta voi yhä lukea alueen kivistä, kallioista ja maaperästä.
– Lauhanvuoren laki itsessään on geologinen kohde. Viimeisen jääkauden jälkeen ympärillä on ollut meri ja vain Lauhan laki on pysynyt merenpinnan yläpuolella.
Vedenpinnan laskiessa vesi on rinteitä huuhtoessaan muodostanut rantaterasseja.
– Täällä on tosi pitkä, 800-metrinen pirunpelto, sanoo Hermansson.
Alueelle halutaan lisää luontomatkailua
Yksi kansainväliseen verkostoon hakeutumisen motiiveista on uusien luontomatkailijoiden houkutteleminen alueelle.
Tällä viikolla alueella liikkuu kaksi Unescon arvioijaa, joilla on mahdollisuus esittää suosituksia alueen kehittämiskohteista.
Alueen infraa eli teknisiä perusratkaisuja on kehitetty paljon ja seuraava kehityskohdekin on toiminnanjohtajalla jo mietittynä.
– Seuraavaksi voisi panostaa näkyvyyden ja tunnettuuden lisäämiseen, toteaa Terttu Hermansson.
Geopark-status on jo tuonut alueelle uusia kävijöitä, mutta matkailumarkkinointia ja luontomatkailun tuotteistusta voi kehittää liki loputtomiin.
– Alueen yritysten palveluita pitäisi myös saada näkyvämmin esille täällä puiston sisällä, koska monet tarvitsevat myös ruoka- ja majoituspalveluita.
Voit keskustella aiheesta 28. kesäkuuta kello 23 asti.