Hallituksen kaavailemat maahanmuuttopolitiikan muutokset vaikuttaisivat kansainvälisten opiskelijoiden elämään niin opiskeluaikana kuin opintojen jälkeenkin.
Hallitusohjelma mainitsee esimerkiksi lukukausimaksujen nostamisen ja oleskelulupien tiukentamisen. Maahanmuuttopolitiikassa painottuisi aiempaa enemmän työnteko ja kielitaito. Muutokset kolahtaisivat varsinkin EU-maiden sekä Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin ulkopuolelta tuleviin opiskelijoihin.
Kysyimme Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston kansainvälisten opiskelijoiden mietteitä hallituksen linjauksista.
Kolmen kuukauden työllistymisaika puhuttaa
Tulevaisuudessa Suomessa työperäisellä oleskeluluvalla olevan tulisi työllistyä kolmen kuukauden sisällä työttömäksi jäämisestä, tai maasta olisi poistuttava.
Venäläisen Maksim Vakulenkon mielestä idea on hyvä.
– Pidän siitä, että ilman töitä voi olla vain kolme kuukautta ja saada sosiaalitukia, ja sen jälkeen maasta täytyisi lähteä. Maahanmuuttajien on tehtävä töitä, ei voi olla tekemättä mitään pitkiä aikoja.
Vietnamilainen Khánh Phan puolestaan kritisoi suunnitelmaa.
– Kansainväliset opiskelijat eivät välttämättä halua jäädä Suomeen, jos oleskeluluvan kriteerit tiukentuvat ja töitä pitää löytää kolmessa kuukaudessa.
Kielen opiskelu korostuu
Hallitus haluaa nostaa kielitaitovaatimuksia sekä pysyvien oleskelulupien että kansalaisuuden saamisen kriteereissä.
Opiskelijat näkevät kielivaatimukset ymmärrettävinä kotoutumisen kannalta. Asia nähdään silti haastavana, sillä suomen opiskelu koetaan vaikeaksi.
Kursseja on tarjolla, mutta ympäristö jossa kehittää kieltä puuttuu. Yliopistomaailmassa kaikki hoituu englanniksi.
– Kaikkialla puhutaan englantia, paitsi bileissä, kertoo Maksim Vakulenko.
Kansalaisuuden saamista vaikeutettaisiin
EU-kansalaisena oleskelulupaan tai lukukausimaksuihin liittyvät muutokset eivät koskisi Yannick Schuurmansia. Hänelle muutokset edustavat enemmänkin tunnetta hyväksynnästä.
Hän on huolestunut kansalaisuuden saamisen vaikeutumisesta. Suomessa viihtyvä Schuurmans haluaa jäädä ja näkee kansalaisuuden saamisen tärkeänä. Se antaisi mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan esimerkiksi äänestämällä.
– Täällä olemisen pitäisi tulla mahdottomaksi, että lähtisin. Jos ihmiset oikeasti haluavat minun lähtevän, heidän täytyy potkia minut pihalle, Schuurmans vitsailee.
Suomeen jääminen epävarmaa
Singaporelainen Rachel Sophia Sutanto pitää opintojen jälkeen Suomeen jäämistä vaihtoehtona, mutta ei varmana valintana. Hän haluaa tuntea olevansa Suomessa kotona. Kodin tunteeseen vaikuttaa myös hallitus, sillä politiikka kuvastaa kansan näkemyksiä.
Sutanto kokee, että kaavaillut muutokset luovat epävarmuutta maahanmuuttajille, ja voivat saada ihmiset miettimään muita vaihtoehtoja. Hän pitää trendiä vaarallisena:
– Suomi tarvitsee maahanmuuttajia osaksi vähenevää työvoimaa. Pyrkimykset rajoittaa sitä ovat vahingollisia yhteiskunnalle.