Valtiontalouden heikko tilanne, hallitusohjelman linjaus julkisen talouden sopeuttamisesta ja useat jo olemassa olevat investointikohteet rajoittavat valtion mahdollisuuksia osallistua Turun raitiotien kaltaisten hankkeiden rahoittamiseen, toteaa valtiovarainministeriö lausunnossaan Turun raitiotien yleissuunnitelmasta.
Yleissuunnitelmassa on oletettu valtion osuuden raitiotien rakentamisen kuluista olevan noin 30 prosenttia. Tampereen raitiotiehankkeeseen valtio osallistui noin 85 miljoonalla ja Pohjois-Helsingin raitiotien kustannuksiin 105 miljoonalla eurolla.
Valtiovarainministeriö katsoo, että hyöty-kustannussuhteeltaan Turun raitiotie olisi erittäin heikko. Ministeriön mukaan raitiotie olisi runkobussia kannattavampi vaihtoehto, mikäli Satama–Varissuo-raitiotien Turun kaupungille tuoma väestön lisäkasvu olisi 10 000–15 000 asukasta.
Nyt tehdyissä laskelmissa turvaudutaan kaupungin omaan väestöennusteeseen eli noin 5 000 asukkaan lisäkasvuun vuoden 2055 tasolla.
Ministeriö huomauttaa myös yleisellä tasolla, että korkojen nousu tekee kuntien investointien toteuttamisesta jatkossa aiempaa hankalampaa, sillä korkojen nousu välittyy lopulta myös kuntatalouden rasitteeksi.
Museovirasto huolissaan kaivauksista ja arvokiinteistöistä
Museovirasto toteaa lausunnossaan, että raitiotien rakentamisen kaivuutyöt edellyttävät muinaismuistolain mukaisesti mittavat, useita vuosia kestävät arkeologiset kaivaukset.
Viraston mukaan laajojen kaivausten kustannukset olisivat huomattavat, eikä kaikkia kuluja ole vielä otettu huomioon tähän asti tehdyissä selvityksissä.
Lisäksi museovirasto kantaa huolta raitiotielinjan varrella sijaitsevista historiallisesti arvokkaista kiinteistöistä. Rakennustyöt voivat lausunnon mukaan vaarantaa puupaaluille perustettuja rakennuksia. Jos raitiotie toteutuu, on rakennusten turvaamiseen kiinnitettävä jatkosuunnittelussa erityistä huolta.
Määräaikaan mennessä annetuista 30 lausunnosta noin puolet suhtautuu yleissuunnitelmaan positiivisesti.
Varsinais-Suomen liitto huomauttaa, että raitiotie yhdessä alueellisen paikallisjunaliikenteen kanssa synnyttäisi koko maakuntaa hyödyttävän asunto- ja työmarkkina-alueen, joka Turun Tunnin junan kanssa kattaisi koko Etelä-Suomen alueen. Samoilla linjoilla ovat myös Väylävirasto ja VR.