Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportin mukaan ainoastaan Etelä-Karjalassa, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla lastensuojelun henkilöstömitoitus on tilastotietojen perusteella hyvä.
Etelä-Karjalassa yhdellä sosiaalityöntekijällä oli huhtikuussa keskimäärin 11 asiakasta. Pirkanmaalla asiakasmäärä oli suurin, keskimäärin 38 lasta yhtä työntekijää kohden.
THL:n kehittämispäällikkö Laura Yliruka kertoo, että Etelä-Karjalassa lastensuojelu on toiminut verrattain hyvin jo useita vuosia.
– Etelä-Karjalassa oikea-aikaisuus tuntuu toimivan, jolloin asioihin pystytään reagoimaan ajoissa, eivätkä ne kärjisty isommiksi ongelmiksi, sanoo Yliruka.
Etelä-Karjalassa on toteuttu vuodesta 2017 lähtien THL:n suosittelemaa systeemistä työskentelytapaa, jossa lasten ja perheiden elämä nähdään laajana kokonaisuutena.
– Koska yhden sosiaalityöntekijän asiakasmäärä on varsin alhainen, työtä ehditään tehdä suunnitelmallisesti. Työmme ei ole pelkästään reagoimista, vaan perheet ja lapset tunnetaan hyvin, sanoo toimintayksikön esimies Merja Saarinen Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta.
Ei pelkkää reagointia
Sosiaalityöntekijä Jenna Hartikaisen tyypilliseen työpäivään kuuluu yhdestä viiteen asiakastapaamista.
– Minulla on riittävästi aikaa lapsille ja perheille. Se on ehdoton edellytys, että pystyn hoitamaan työtäni hyvin, Etelä-Karjalassa työskentelevä Hartikainen sanoo.
Työtavassa korostuu moniammatillisuus. Tällöin yksi työntekijä ei ole yksin vastuussa lapsesta, vaan useampi henkilö tietää perheen tilanteesta.
Ratkaisuja tilanteeseen pyritään löytämään keskustellen ja niin, että ne syntyvät perheen kanssa yhdessä, ei ylhäältäpäin annettuna.
Tavoitteena on perheiden varhainen tukeminen, jotta ongelmat eivät pääse pahenemaan. Esimerkiksi palvelutarpeen arviointi on jo itsessään tilanne, jossa perheet saavat apua.
– Kaikki lapset, joista on tullut lastensuojeluilmoitus, eivät päädy lastensuojelun asiakkaiksi. Perheitä autetaan jo aikaisemmassa vaiheessa, sanoo vastaavaa sosiaalityöntekijä Riikka Telanto Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta.
Henkilöstö pysyvää
Vastaavaa sosiaalityöntekijä Riikka Telanto uskoo, että pitkäjänteinen toiminnan kehittäminen ja systeeminen työskentelytapa ovat syitä, miksi Etelä-Karjalassa on onnistuttu lastensuojelussa tilastojen perusteella hyvin.
– Työntekijät pystyvät tekemään vaikuttavaa työtä, joka edesauttaa myös työntekijöiden hyvinvointia. Meillä henkilöstön vaihtuvuus on ollut hyvin vähäistä, Telanto sanoo.
Lastensuojelun laatu on monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttaa henkilöstömäärän lisäksi muun muassa se, millainen on alueen väestö ja väestönkehitys ja millaisia sosiaali- ja terveyspalveluita asukkaille on tarjolla.
Monilla hyvinvointialueilla lastensuojelun palvelujen organisoiminen ja uusien toimintatapojen opettelu on edelleen kesken. Etelä-Karjalan lastensuojelussa ei tapahtunut muutosta vuodenvaihteessa, koska Etelä-Karjala siirtyi hyvinvointialuemalliin jo vuonna 2010, kun kuntayhtymä Eksote perustettiin.
THL:n mukaan 17 hyvinvointialueella vähintään yhden lastensuojelun sosiaalityöntekijän asiakasmäärä ylitti lakisääteisen 35 lapsen rajan.
THL:n kehittämispäällikkö Laura Ylirukan mukaan lastensuojelun isojen asiakasmäärien taustalla saattaa olla esimerkiksi henkilöstön vaihtuvuutta.
– Asiakasmitoitus on hyvä mittari, joka kertoo, paljonko työntekijällä on aikaa panostaa per lapsi, Yliruka sanoo.
Jokaisen lapsen tilanne on yksilöllinen, minkä takia eri lasten asioiden hoitaminen voi viedä eri verran aikaa. Ylirukan mukaan kynnys lastensuojelun osallistumiseen on noussut lakimuutoksen takia, minkä takia suurin osa tapauksia on työläitä ja haasteellisia.
– Jos työntekijän asiakasmäärä on yli 25, se on mielestäni jo todella iso määrä, Yliruka sanoo.
Juttua varten on haastateltu myös THL:n erityisasiantuntija Martta Forsellia sekä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaalityöntekijä Laura Hoikkalaa.
Korjattu 2.8.2023 kello 7.24: Lisätty ingressiin ja leipätekstin ensimmäiseen lauseeseen, että tilanne on hyvä myös Pohjanmaan maakunnassa.