Kun Markus Nutivaaran ikäluokan (1994) muita pelaajia varattiin NHL:ään kesällä 2012, Haukiputaan Ahmojen kasvatti oli vasta siirtymässä kasvattiseurastaan Oulun Kärppien B-junioreihin. Tästä kului vielä neljä vuotta aikaa miehen liigadebyyttiin Oulussa.
Vauhti kasvoi nopeasti: debyytti, pelipaikan varmistaminen, onnistumiset pudotuspeleissä ja Suomen mestaruus keväällä 2015.
Columbus Blue Jackets varasi Nutivaaran NHL:ään yli-ikäisenä, 21-vuotiaana, heti mestaruuden jälkeen seitsemännellä kierroksella.
Vain vuotta myöhemmin Nutivaara luistelikin jo NHL-jäillä ja kahta vuotta myöhemmin Jarmo Kekäläinen palkitsi näyttävän sisääntulon NHL:ään tehneen Nutivaaran neljän vuoden mittaisella ja lähes 11 miljoonan taalan arvoisella jatkosopimuksella.
Se oli melkoinen kasvutarina pelaajalle, joka ei kuulunut ikäluokkansa kärkipelaajiin nuorempana.
Nutivaaran hieno matka tuli kuitenkin pääteasemalleen. Vaikeiden lonkkavaivojen vuoksi puolustaja oli pelannut kahden edelliskauden aikana vain yhden ottelun. Kun ratkaisua ongelmiin ei ollut tarjolla edes Pohjois-Amerikan parhailta lääkäreiltä, Nutivaara päätti ripustaa luistimet naulaan.
Päätöksen mies teki huhtikuussa ja julkiseksi nyt tässä jutussa.
– Tavoite uralle oli pelata yksi peli Oulun Kärpissä. Kaikki sen päälle olisi bonusta. Ihan hyvin se meni, Nutivaara nauraa aluksi mutta vakavoituu sitten.
– En päässyt enää täyteen iskuun ollenkaan. Yhden vaihdon pystyin vetämään täysillä, mutta sen jälkeen piti loppu peliä kärsiä kipujen kanssa. Tätä jatkui pitkään. Lonkka on leikattu kahdesti. Nivelrikkoa yritettiin korjata ja uutta rustoa istuttaa. Viime kauden aikana lääkärit sanoivat, että nyt ei enää pysty auttamaan.
”Hallille menemisestä tulee vaikeaa”
Nutivaaran lonkkavaivat alkoivat viimeisellä Columbus-kaudella (2019–2020) eivätkä koskaan hellittäneet. Ensimmäisellä Florida-kaudellaan Nutivaara pelasi vielä 30 ottelua, mutta jälkimmäisellä enää yhden. San Josessa päättyneellä kaudella puolustaja pelasi yhden harjoitusottelun.
– Pelotti kulmaan mennessä, että pettääkö lonkka ja tuleeko äijä yli. Se meni vaaralliseksi. Floridassa olin ensimmäisessä pudotuspelissä tosi hyvä. Toiseen peliin kauhea hinku tietenkin, mutta kroppa oli aivan rikki. Olin kentän huonoin seuraavassa. Siitä koppiin linssit huurussa ja seuraavassa pelissä olinkin katsomossa. Tuo kertoo, miten vamma vaikuttaa.
– Siinä alkoi sitten selkä pettää ja olla muitakin vaivoja, kun lonkka ei toipunut. Luistelin yhdellä jalalla kolme vuotta, Nutivaara sanoo.
Henkisesti tilanne kävi pelaajalle parin viimeisen kauden aikana raskaaksi.
– Eniten kaivaa se, että otat joukkueelta enemmän kuin annat. Kun olet loukkaantuneena, olet joukkueen ulkopuolella ja koetat pysyä pois tieltä. Kun on kaksi vuotta pois tieltä, hallille menemisestä tulee vaikeaa. San Josessa se oli nyt jo tosi vaikeaa, kuitenkin uusi joukkue ja muuta.
– Täytyy silti antaa iso kiitos koko San Josen organisaatiolle, miten he ottivat minut siellä vastaan ja nämä henkisetkin hommat huomioon. En pystynyt antamaan paljoa, mutta sain itse paljon. Jos he eivät olisi olleet tukena, valkotakkiset olisivat tulleet jossakin vaiheessa hakemaan.
Nutivaara sanoo lopettavansa rauhallisin mielin, koska kokee kääntäneensä kaikki kivet.
– Sitä oppi valehtelemaan itselleen, että lonkka on kunnossa. Sitä selitti itselleen, että jalka ei kulje, koska en ole treenannut hyvin ja niin edelleen. Kyllä minä kuitenkin jokaisen kiven käänsin ja lentelin ympäri Yhdysvaltoja erilaisilla erikoislääkäreillä. Mutta jos ei lumitöitä edes pysty tekemään, niin kyllä se alkaa siinä olla, Nutivaara naurahtaa.
Nutivaara haluaa muistuttaa nuoria pelaajia myös kipulääkeviidakon vaaroista NHL:ssä.
– Vedin Columbuksessa viimeisenä vuonna paljon kipulääkkeitä, mutta sen jälkeen päätin, että niillä en enää operoi. Tein ratkaisun, että jos kivut ovat liian kovat, jään sivuun peleistä ja alan kuntouttaa. Näiden kanssa kannattaa olla tarkkana.
”Haluan auttaa”
Kukaan ammattijääkiekkoilija ei haluaisi lopettaa uraansa loukkaantumiseen, mutta Nutivaaran äänestä ei voi kuulla katkeruuden hiventäkään, enemmänkin kiitollisuutta. Nutivaara tuli NHL-maailmaan niin kaukaa kärjen takaa, että osaa arvostaa jokaista pelaamansa 275 ottelua taalaliigassa.
– Yksi tuttu kysyi, ottaako päähän, kun sinulle kävi näin. Jäin oikein miettimään, miksi minua ei ota päähän. En ole murehtija. Enkä ole surullinen, vaan iloinen, että saan aukaista uuden sivun elämässä. Käänsin uralla jokaisen kiven enkä mitään saanut ilmaiseksi. Voin minä tuolla ihan nokka pystyssä kävellä, Nutivaara virnistää.
– Olen onnellisessa asemassa, että olen saanut tuollaisen matkan tehdä.
Tulevaisuuden suunnitelmista tuoreella poikalapsen isällä ei vielä ole tarkkaa tietoa, mutta kiinnostusta lajin parissa toimimiseen riittää.
– Olen Oulussa NHL-poikien kanssa jäällä. Haluan jatkossa auttaa jotenkin ja olen todella kiinnostunut fysiikkaharjoittelusta, kuntouttamisesta ja niin edelleen. Tuntuu intohimolta jo nyt ja tekee kovasti mieli opiskella sitä. Jätkät ovat ottaneet hyvin kesäjäille vastaan. Siellä hieman unohtuu se, etten enää pelaa.
– Olen siellä ”Sepen” (Sebastian Aho) juomapulloa täytellyt, Nutivaara nauraa.
Markus Nutivaara pelasi NHL:ssä 275 ottelua Columbuksessa ja Floridassa ja teki niissä tehot 17+54. Pudotuspeleissä tilille kertyi 17 ottelussa kaksi (1+1) tehopistettä. Suomessa Nutivaara edusti SM-liigassa Kärppiä ja Mestiksessä Jokipoikia sekä Kajaanin Hokkia.