”Ei myönnetä tukia uusille asumisoikeuskohteille”, sanoo Petteri Orpon (kok.) uunituore hallitusohjelma.
Kirjaus on säikäyttänyt monet asuntomarkkinoita seuraavat ja varsinkin asumisoikeusasuntojen asukkaat. Sen sijaan asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti ei pidä hallitusohjelman kirjausta vielä läheskään kiveen hakattuna.
Vuonna 1990 luodun järjestelmän sulkeminen ja rakentamisen lopettaminen olisi hänen mielestään ”isomman luokan kysymys”.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että se jatkuu ennallaan ainakin toistaiseksi, hän sanoo.
Asuntokysymyksistä vastaava ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) perustelee hallitusohjelmaa sillä, että hänen mukaansa asumisoikeusasunnot (ASO) eivät ole paras mahdollinen tapa tukea kohtuuhintaista asumista.
– Hallitusohjelmassa pyritään kohdistamaan korkotuettu asuminen mahdollisimman tehokkaasti kaikista hädänalaisimmille ihmisille, hän sanoo.
ASO-asunnoissa ostetaan asumisoikeus rakennuttajayhtiön omistamaan asuntoon. Kerran maksettava asumisoikeusmaksu on noin 15 prosenttia rakennuskustannuksista. Pääkaupunkiseudulla tämä tarkoittaa muun muassa asunnon koosta riippuen 8 000–70 000 euroa.
Mykkäsen mielestä juuri tämä maksu sulkee pienituloisimpia järjestelmän ulkopuolelle.
Ministeri painottaisi vuokra-asuntorakentamista
Tänä vuonna kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen ja korjaamiseen voidaan käyttää lähes kaksi miljardia euroa valtion antamaa lainaa. Lainoissa on korkotuki, joka varmistaa, että korkokulut eivät nouse yhtä paljon kuin vapailta markkinoilta otetuissa lainoissa.
Tätä valtion lainaa voidaan käyttää esimerkiksi kuntien rakentamiin ja korjaamiin vuokra- tai asumisoikeusasuntoihin.
Mykkänen haluaa kuitenkin painottaa vuokra-asuntojen rakentamista asumisoikeusasuntojen sijasta. Hänen mukaansa asumisoikeusasuntoihin käytettävä tuki päätyy vähemmän kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville kuin vuokra-asumiseen käytetty korkotuki.
Toisena perusteluna on se, että ASO-yhtiöiden on vaikea käyttää esimerkiksi korjauslainan vakuutena asuntoja, joihin liittyy pysyviä luovutusrajoituksia. Rajoitukset määräävät rakentamisen kuluihin sidotun enimmäishinnan, jolla asumisoikeusasunto voidaan myydä.
”Politiikan tavoitteet ovat selviä – aluksi”
Asumisoikeusasuntoja omistavien yhtiöiden yhdistyksen mukaan ”hallitusohjelman vahva markkinaehtoisuus asuntotuotannossa on myrkkyä kohtuuhintaisen asumisen kannalta”. Yhdistyksen mukaan se vaarantaa esimerkiksi terveys- ja sosiaalialan työntekijöiden mahdollisuudet asua kaupungeissa, joissa työpaikka sijaitsee.
Aran Rossilahti kuitenkin uskoo, että uusia asumisoikeusasuntoja syntyy tulevaisuudessakin, vaikka hallitusohjelmassa sanotaankin toisin.
– Pitkä kokemus on se, että politiikan tavoitteet ovat monta kertaa selviä – aluksi. Kun toimintaympäristö ja aika muuttuvat, tulee enemmän uutta sisältöä ja viisauttakin asioihin, Rossilahti muotoilee.
Mykkäsen mukaan rakentamisen lopettamisesta linjataan syksyn aikana ja päätökset tulevat voimaan vasta ”tulevina vuosina”.
Miten vähentää asuntojen hintojen nousupaineita?
Aran mukaan Suomessa oli vuoden 2021 lopussa runsas 52 000 asumisoikeusasuntoa, 242 000 ara-vuokra-asuntoa ja vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja 847 000 kappaletta.
Asumisoikeusasuntojen rakentamisen lopettaminen korostaisi entisestään vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen asemaa. Rossilahden mukaan se johtaisi vähitellen asumismenojen kasvamiseen, vaikka kohtuuhintaisen asumisen kysyntä on ollut päinvastoin kasvussa. Kehitys vaikuttaisi siihen, ketkä voivat asettua asumaan suuriin kaupunkeihin.
Markkinaehtoisuus heijastuu Rossilahden mukaan myös asuntojen kokoon.
– Suomea on arvosteltu siitä, että asumisväljyys on Itä-Euroopan tasoa, eikä nykyinen suuntaus ole tätä ole muuttamassa ainakaan parempaan suuntaan.
Mykkänen ei sen sijaan usko markkinaehtoisuuden korostumisen olevan haitaksi, sillä kovan rahan rakentaminenkin lisää tarjontaa ja pienentää hintojen nousupaineita.
Hallituksen tavoitteena on tasapainottaa julkista taloutta ja vähentää valtion menoja. Mykkäsen mukaan uuden ASO-rakentamisen lopettamisesta kertyisi valtiolle säästöä pikkuhiljaa, mutta tarkemmat summat selviävät vasta lainvalmistelun edetessä.
Korkojen oltua viime vuodet lähellä nollaa valtion tarjoama korkotuki ei ole juuri rasittanut valtiontaloutta.
– Tilanne on kuitenkin nopeasti muuttumassa ja korkotukeen kuluva summa monikymmenkertaistuu. Se on jo toista sataa miljoonaa euroa, Mykkänen sanoo.
Sijoittajien vuokra-asuntoja noussut vauhdilla
Aran asuntomarkkinakatsauksen mukaan markkinaehtoisten vuokra-asuntojen määrä on kasvanut vuosien 2000 ja 2021 välillä yli 70 prosenttia, kun taas ara-asuntojen määrä on samassa ajassa vähentynyt muutaman prosentin. Vähentymistä selittää se, että vanhoja ara-asuntoja vapautuu tulo- ja muista rajoituksista.
Markkinaehtoisten asuntojen määrän kasvu kiihtyi vuosina 2016–2022. Silloin valmistuneista uusista kerrostaloasunnoista suurin osa päätyi asuntosijoittajille ja -rahastoille.
Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja on koko maassa 73 prosenttia enemmän kuin 2000-luvun alussa. Vantaalla määrä on lisääntynyt 164, Espoossa 141 ja Oulussa 123 prosenttia. Helsingissä markkinaehtoisten vuokra-asuntojen määrä kasvoi vain 47 prosenttia.
Valtio rakennusalan suhdanteiden tasaajana
Korkojen noustua rakentaminen on hidastunut harvinaisen nopeasti ja rakennusteollisuus onkin jo vaatinut valtion ara-rakentamista tasoittamaan tilannetta. Etujärjestön mukaan asuntojen rakennustöiden aloitukset saattavat tänä vuonna jäädä alle finanssikriisin tason.
Rakennusteollisuus arvioi, että tänä vuonna aloitetaan 20 000–27 000 asunnon rakentaminen, kun määrä vielä toissa vuonna rakennettiin 47 000 asuntoa.
Myös Aran Rossilahti toivoo, että valtio käyttäisi rakentamista tasaamaan suhdanteiden heilahteluja.
– Matalasuhdanteessa on hyvä, että julkinen valta voisi tulla mukaan tukemaan rakennustoimintaa, jolloin voidaan pitää pyöriä pyörimässä.
Ministeri Mykkänen pitää valtion tukeman rakentamisen jaksottamista mahdollisena suhdanteen tasaamiseksi, mutta ongelmana on se, että on vaikeaa hidastaa ja kiihdyttää rakentamista talouden vaihteluiden mukaan.
– Hyvin tyypillistä on, että jos päätetään jostain raskaista keinoista, se saattaa ampua ohi ja osua maaliin vasta sitten kun rakentamisen suhdanne muutenkin on jo elpymässä, ympäristö- ja ilmastoministeri Mykkänen pohtii.
Asuntorakentamisen rinnalle Mykkänen nostaa pitkälle suunniteltujen infrastruktuurihankkeiden eli esimerkiksi tie- ja ratarakentamisen aikaistamisen keinoksi tukea rakennusalaa ja käyttää hyödyksi viilentyvien markkinoiden tilanne.
Ovatko ASO-asunnot osuva tapa tukea kohtuuhintaista asumista? Aiheesta voi keskustella lauantaihin klo 23 saakka.