Vuokratyövoiman käyttö sote-palveluissa nostaa hyvinvointialueiden kustannuksia, vaikka soteuudistuksen tavoite on hillitä kustannusten nousua.
Terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen Turun yliopistosta sanoo, että lyhyellä aikavälillä vuokratyövoiman käyttö voi olla kannattavaa ja helpottaa palveluiden järjestämistä sekä saatavuutta.
Pitempiaikainen käyttö on hänestä eri asia.
– Jos vuokratyövoimaa laajemmin hyödynnetään, niin sillä on pyrkimys nostaa kustannuksia ja vaikeuttaa sote-uudistuksella tavoiteltujen säästöjen saamista.
Tämän vuoden alussa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle.
Hyvinvointialue tarvitsee vuokratyövoimaa useimmiten siksi, että hoitajapulan takia se ole pystynyt palkkaamaan riittävästi omia työntekijöitä.
– Hoitajien saatavuus on kotimainen ja globaali haaste, johon ei ole helppoa ratkaisua, jatkaa professori Kortelainen.
Vuokrahoitaja tulee liki kolmanneksen kalliimmaksi
Päijät-Hämeen hyvinvointialue käyttää vuokratyövoiman ostamiseen tänä vuonna noin 20 miljoonaa euroa. Kolme neljäsosaa summasta menee hoitajien palkkaamiseen.
– Kustannukset nousevat hyvin maltillisesti viime vuodesta, jos palveluiden käyttö pysyy samana, kertoo Päijät-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja Erja Saari.
Hyvinvointialue ostaa palveluita useilta yrityksiltä, ja liki kaikki ostot myös kilpailutetaan. Saaren mukaan hoitohenkilöstö maksaa hyvinvointialueelle noin 30 prosenttia enemmän vuokrattuna kuin omana toimintana.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue hankkii alle kolmen kuukauden hoitajien sijaisuudet Sarastia Rekryn kautta. Yhtiö on hyvinvointialueen suurin kumppani henkilöstövuokrauksessa.
Yhtiö on kuntien ja hyvinvointialueiden omistama ja se perustettu osin juuri siksi, etteivät kustannukset lyhytaikaisissa sijaisuuksissa kasvaisi holtittomasti.
Tällä hetkellä Sarastia Rekry tuottaa henkilöstöpalveluita kattavasti seitsemälle hyvinvointialueelle. Sen lisäksi seitsemän muuta hyvinvointialuetta ostaa palveluita osalle aluetta ja yksiköitä.
– Jos vertaamme hintaamme omistaja-asiakkaidemme oman tuotantoon, niin hyvin pitkälti samalla tasolla olemme. Pyrimme mahdollisimman samaan kustannusrakenteeseen ja samaan toimintatapaan omistajiemme kanssa, sanoo Sarastia Rekryn toimitusjohtaja Jaana Jantola.
Jantola laskee, että lähihoitajan kustannus sivukuluineen Sarastialle työnantajana on 21,60 euroa tunnista. Yritys laskuttaa hyvinvointialueasiakkailtaan keskimäärin 23,39 euroa tunnista. Laskelma on tehty ennen kesäkuun alussa voimaan tulleita tes-korotuksia.
Sarastia Rekryn alkuvuoden liikevoittoprosentti liikevaihdosta on neljän ja viiden prosentin välillä.
– Pystymme toimimaan omalla tulolla ja ja tekemään myös kehitystyötä myyntituloilla, Jantola kertoo.
Lähi- ja perushoitajien liitto Super on kertonut, että useiden arvioiden mukaan vuokratyön hinta on kaksinkertainen tai 2,5-kertainen verrattuna oman työntekijän palkkaamiseen.
Toimitusjohtaja Jaana Jantola sanoo, että hintamielikuva moninkertaisista hinnoista hyvinvointialueisiin verrattuna ei heidän tapauksessaan pidä paikkaansa.
Sarastian Rekryn sijaisrekisterissä on 13 500 työntekijää. Eniten on lähihoitajia ja sairaanhoitajia.
Kuukausittain Sarastian välittämissä töissä on noin 6 000 ihmistä. Eniten kysyntää on nyt ikäihmisten asumispalveluissa, kotihoidossa ja vammaispalveluissa, mutta myös muun muassa vuodeosastoilla.
Nuoret hoitajat hakeutuvat myös keikkatöihin
Henkilöstövuokrausyritykset houkuttelevat entistä useampaa sote-alan työntekijää.
– Työmarkkinat ovat muuttuneet niin, että myös keikkatyöt kiinnostavat enenevässä määrin, sanoo Päijät-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja Erja Saari.
Kaikki nuoret hoitajat eivät haekaan ensisijaisesti vakituista työtä vaan keikkatyötä, joka sopii esimerkiksi heidän nykyiseen elämäntilanteeseensa vakipestiä paremmin.
Saaren mukaan hyvinvointialueen on mietittävä vetovoimatekijöitä, joilla saadaan uusia vakituisia työntekijöitä ja nuoret kiinnostumaan sekä opiskelemaan hoitoalaa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen johtaja Olli Naukkarinen sanoo, että vuokratyö on hyvä täydentävä muoto hankkia työvoimaa, mutta sen laajuutta ja vakiintumista pitää tarkasti seurata sekä yrittää puuttua.
– Vuokratyö on heikko työn ulkoistamisen muoto. Tietyt toimijat käyttävät vinoutunutta työmarkkinatilannetta hyväkseen. Pitäisi luoda uudet pelisäännöt.
Naukkarinen ei tarkoita hyväksikäytöllä Sarastian kaltaisia julkisomisteisia in house -yrityksiä.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus näkee myös riskejä vuokratyövoiman käytön kasvussa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hyvinvointialueita pyritään tukemaan sijaispoolien kehittämisessä.
– Arvioidaan mahdollisuuksia hillitä kallista lyhytaikaisen vuokratyövoiman käyttöä ja suunnata sitä tilanteisiin, joihin se parhaiten soveltuu ja lisätä kustannustehokasta oman henkilöstön ja ostopalvelujen käyttöä, ohjelmassa lisäksi todetaan.