– Joe Bidenin hallinnolla ei ole oikeastaan yhtään muuta turvallisuuspoliittista saavutusta, joten Suomen Nato-jäsenyys on valopilkku, sanoo tutkija Elisabeth Braw.
Moni muu asia on nimittäin mennyt Valkoisen talon kannalta poskelleen: Braw’n mukaan Yhdysvaltain vetäytyminen Afganistanista oli kaaos, ja Yhdysvaltain suhteet Kiinaan ovat jäätävät.
Kun vielä Venäjä teki suurhyökkäyksen Ukrainaan, hyvät uutiset ovat vähissä.
Siksi Suomen Nato-jäsenyys on Yhdysvaltain presidentille Joe Bidenille arvokas saavutus – poikkeuksellinen ulkopoliittinen voitto, jota kannattaa tulla juhlistamaan Helsinkiin asti.
Braw’n mukaan Suomen Nato-jäsenyys on merkittävä saavutus myös Yhdysvaltain ensi vuonna pidettävien presidentinvaalien kannalta.
Bidenia vastassa voi olla republikaanisen puolueen ehdokkaana Donald Trump, jolla ei ole vastaavaa näyttöä lännen rivien tiivistämisestä.
Päinvastoin, Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin huippukokous Helsingissä viisi vuotta sitten jätti vaikutelman, että Trump luotti enemmän Putiniin kuin omaan hallintoonsa.
Vaikka ulkopolitiikka ei Yhdysvaltain vaaleissa ole ykköstäky äänten kalastamiseksi, Biden voi esittää Suomen Nato-jäsenyyden voittonaan. Hyvää kuvallista materiaalia hän tulee saamaan ensi viikolla Helsingissä.
– Biden voi käyttää kuvia Suomesta osoittaakseen, että Yhdysvaltain ulkopolitiikalla menee hyvin, Braw sanoo.
Puolustusliitto Nato ei Braw’n mukaan ole niin kaukainen asia yhdysvaltalaisille äänestäjille kuin Euroopassa usein ajatellaan.
– Natolla on läheinen yhteys Amerikan sydänmaihin. Täytyy muistaa, ketkä asevoimissa palvelevat. Ne eivät ole rannikoiden eliittiä, vaan sotilaat ovat kotoisin sydänmailta, Braw huomauttaa.
Yhdysvaltain mukaan sillä on Euroopassa yli 100 000 sotilasta, kun mukaan on laskettu myös Euroopan vesille lähetetyt laivaston sotilaat.
Suomi ei ole vielä päättänyt, voitaisiinko Suomeen sijoittaa muiden Nato-maiden joukkoja.
”Suomesta ei löydy mitään kielteistä”
Braw huomauttaa, että yhdysvaltalaisten on helppo samastua suomalaisiin.
Suomalaiset jääkiekkoilijat ja muut ammattiurheilijat tunnetaan hyvin, ja ex-pääministeri Sanna Marin on saanut Yhdysvalloissa poikkeuksellista julkisuutta.
– Kaikki rakastavat Suomea sikäli kun tuntevat sitä. Suomesta ei löydy mitään kielteistä, Braw sanoo.
Edes uuden hallituksen kompurointi Braw’n mukaan tuskin haittaa tahtia, jos ministerien äärioikeistolaisten kytkösten kaivelu ei päädy päivätolkulla amerikkalaiseen mediaan.
– Ulkopolitiikkaan yhdistetään lähinnä Suomen presidentti, ja hän on onnistunut erinomaisesti tapaamisissaan Bidenin kanssa. Niinistöstä huokuu valtiomiehen aura, Braw arvioi.
Naton ensi vuoden huippukokous on vieläkin tärkeämpi
Ennen täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan Putin halusi vähemmän Natoa, mutta sodan myötä saikin enemmän Natoa, kuten sekä Biden että Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ovat huomauttaneet.
– Biden muistuttaa tästä varmasti vielä uudelleen, sanoo tutkija Anna Wieslander.
Sekä Wieslander että Braw tuntevat hyvin Suomen turvallisuuspolitiikkaa, ja pystyvät työnsä puolesta arvioimaan sitä yhdysvaltalaisesta näkökulmasta.
Wieslanderin mukaan Naton laajentuminen on Yhdysvalloille erinomainen saavutus, mutta Bidenin presidentinvaalikampanjan kannalta huipennus on vasta edessä.
Siksi tulevaa viikkoa hyödyllisempää Bidenille on se, että ensi vuonna Naton huippukokous pidetään Yhdysvalloissa ja silloin liittokunta täyttää samalla 75 vuotta.
– Se tulee olemaan tärkeää Bidenin kampanjalle, Wieslander sanoo.
Koska se tapahtuu Yhdysvalloissa, se myös näkyy amerikkalaisille paremmin.
Ruotsin Nato-tiellä loppukiri
Ensi viikolla Biden tulee kehumaan Suomea hyvin hoidetusta puolustuksesta, mutta sitten alkaa Nato-arki.
Wieslanderin mukaan Yhdysvallat ja Nato odottavat Suomen osallistuvan aiempaa enemmän puolustusliiton yhteisiin operaatioihin.
Wieslanderin mukaan se vaatii ajattelutavan muutosta Suomessa. Tähän asti Suomella on kokemusta lähinnä vain kriisinhallintaoperaatioista ja yhteisistä sotaharjoituksista.
– Ehkäpä Suomikin lähettää sotilaitaan muualle, Wieslander sanoo.
Suurin ongelma sekä Suomelle että Yhdysvalloille on nyt Ruotsin Nato-jäsenyyden pitkittyminen. Jäsenyyden vahvistuminen tekisi Helsingin huipputapaamisesta vieläkin suuremman juhlan.
Aika on kuitenkin käymässä vähiin.
Ruotsi, Suomi, Yhdysvallat ja Nato yrittävät nyt vimmattua diplomaattista loppukiriä, jotta Turkki suostuisi vahvistamaan Ruotsin Nato-jäsenyyden.
Ratkaisun avaimet voivat olla Yhdysvalloilla, joka voisi suostua myymään Turkille sen havittelemia F-16-hävittäjiä. Turkki haluaa jotain merkittävää vastineeksi Ruotsin Nato-jäsenyydestä.
Bidenin hallinto suostuisi konekauppoihin, mutta Yhdysvaltain senaatin taivuttaminen on vaikeampaa.
– Kaikki sanovat, ettei kyse ole lehmänkaupoista, mutta samalla kaikki tietävät, että kyse on lehmänkaupoista, arvioi Braw.
Kiina ja USA:n protektionismi hiertävät suhteita
Jos Helsingin huippukokouksessa ehditään puhua muustakin kuin puolustuksesta, esiin voivat nousta säröt Yhdysvaltain ja Euroopan suhteissa.
Ensimmäinen kitkan aihe löytyy suhtautumisesta Kiinaan, jota Yhdysvallat pitää uhkana.
– Eurooppa on kallistunut siihen suuntaan, että kauppasuhteet Kiinaan jatkuvat, ja Kiinaa pidetään enemmän kumppanina, Wieslander sanoo.
Toinen särö on Yhdysvaltain protektionismi. Yhdysvalloissa hyväksyttiin viime vuonna suuri IRA-lyhenteellä tunnettu lakipaketti, jonka tarkoitus on tehostaa toimia ilmastonmuutosta vastaan ja hillitä inflaatiota.
Lakipaketti suosii amerikkalaisia yrityksiä muun muassa eurooppalaisten yritysten kustannuksella.
– Suomelle uhkaa koitua siitä haittaa, ja sen takia Suomen kannattaisi vakavasti keskustella Bidenin hallinnon kanssa, arvioi Braw.
Jutun kuvatekstiin lisätty 9.7. kello 9.33 tieto, että tapaaminen oli toukokuussa 2022.