Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho ilmoittaa olevansa käytettävissä puolueensa presidentinvaaliehdokkaaksi.
– Olen pohtinut mikä on presidentin rooli ja keskeiset tehtävät ja toimivaltuudet tänä aikana nykyisen perustuslain oloissa, sekä toisaalta siinä maailmantilanteessa jossa elämme.
– Päädyin tähän ratkaisuun ja katson, että kykenen tässä tehtävässä toimimaan, Halla-aho kertoi Ylelle suorassa haastattelussa.
Halla-aho harkitsi asiaa pitkään
Halla-ahon mukaan ehdokkuudesta tuli paljon tiedusteluja oman puolueen väeltä ja äänestäjiltä.
– Kyllä asian harkitseminen on jatkunut aivan loppusuoralle asti, kertoo Halla-aho päätöksestään.
Halla-aho kertoo olleensa näkyvällä paikalla ja saaneensa huomattavan paljon julkisuutta kuluneiden 15 vuoden aikana, jolloin hän on politiikkaan osallistunut.
– Kaikilla on varmasti minusta jonkinlainen mielikuva, joillakin se on tietysti erittäin huono. Toivon että tulevan puolen vuoden aikana tulee tilaisuuksia korjata sitä mielikuvaa ainakin omasta näkökulmastani paremmin todellisuutta vastavaksi.
”Arvojohtaja aiheissa, joihin muut eivät tohdi puuttua”
Halla-ahon mielestä valtakunnan ylimmän johdon eli tasavallan presidentin tulee olla suunnannäyttäjä ja rohkaista ihmisiä ottamaan kantaa sellaisiin kysymyksiin, jotka ovat ihmisille tärkeitä.
– Ajatuksen vapaus ja poliittinen toimintavapaus ovat minulle ja perussuomalaisille hyvin tärkeitä peruskysymyksiä.
Halla-aho mainitsi perustuslain asettavan rajat lainsäätäjälle, jolloin joitakin kysymyksiä ja mielipiteitä on mahdotonta tuoda poliittiseen prosessiin.
– Mutta lainsäädäntö on lainsäätäjien tehtävä, se elää ajassa ja se voi muuttua, Halla-aho lisäsi.
”Ulkopolitiikassa sinisilmäisyys vaarallista”
Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta Halla-aho totesi, että sinisilmäisyys tai toiveajattelu ovat vaarallisia ominaisuuksia ulkopoliittiselle johtajalle.
– Viimeisen 20 vuoden aikana analyysit ja ennusteen Venäjän kehityksestä ovat pohjautuneet hyvin pitkälti toiveajatteluun, vaikka kaikki silminnähtävä evidenssi viittaa toiseen suuntaan.
Halla-ahon mukaan esimerkiksi Euroopan syvä energiariippuvuus Venäjästä oli tulosta sinisilmäisyydestä ja toiveajattelusta.
– On se vaara, että kun tämä nyt käsillä oleva konflikti Ukrainassa Venäjän ja länsimaiden välillä päättyy ja siihen saadaan ratkaisu, niin nyt nähdyistä ja tehdyistä virheistä ei välttämättä osata ottaa oppia tulevaisuutta ajatellen.
”Ukrainan tukemista pitää jatkaa”
Kysyttäessä kahdenkeskisistä suhteista Venäjään, Halla-aho sanoo uskovansa ja haluavansa uskoa, vaikkakin se on toiveajattelua, että Venäjä jonain päivänä päättää palata osaksi ihmiskuntaa, ja omaksuu sellaisia toimintatapoja jotka ovat hyväksyttäviä.
– Meidän pitää olla kova Venäjälle, koska se on ainoa kieli jota se uskoo. Me emme voi livetä pakoterintamasta ja Ukrainan tukemista pitää jatkaa niin kauan kuin se on tarpeellista.
Mutta silti Halla-ahon mukaan meidän pitää katsoa kauemmas tulevaisuuteen, kun suhteita voidaan ryhtyä rakentamaan uudelleen.
– Tässä Nato-huumassa joillakin ihmisillä näyttää olevan sellainen ajatus, että voimme lopullisesti katkaista kaikki yhteydet itänaapuriimme, mutta oli se hyvä tai huono asia, niin Venäjä tulee säilymään meidän naapurinamme myös tulevaisuudessa.
Halla-aho ilmoitti asiasta videolla
Halla-aho kertoi asiasta perjantaina iltapäivällä julkaisemallaan Youtube-videolla.
– Mikäli Perussuomalaiset ry. haluaa asettaa minut ehdokkaakseen ensi vuoden presidentinvaaleissa, olen käytettävissä, Halla-aho lausuu.
Ilmoituksessaan hän perustelee omaavansa koulutuksensa, työnsä ja harrastuneisuutensa vuoksi laaja-alaista ymmärrystä nykyisestä turvallisuuspoliittisesta ympäristöstä.
Halla-ahon mukaan presidentin tulee pysytellä ”nopeatempoisen päivänpolitiikan yläpuolella”.
– Hänellä pitää olla tietty immuniteetti ulkoiselle, esimerkiksi median taholta tulevalle paineelle eikä hänen pidä sinkoilla impulsiivisesti erilaisten trendien perässä, Halla-aho toteaa.
Hän lisää uskovansa vuosiensa politiikassa osoittaneen, ettei hän hätkähdä siitä, mitä muut ajattelevat.
Perussuomalaisten pitäisi tehdä päätös presidenttiehdokkaastaan elokuun puoluekokouksessa Tampereella.
Purra: Halla-aho ajaa varmasti suomalaisten etua
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoo kannustaneensa Halla-ahoa hakemaan puolueen presidenttiehdokkuutta.
Purra muistutti, että puolueen presidenttiehdokkaasta päättää perussuomalaisten puoluekokous puoluehallituksen esityksestä. Kokous on elokuun puolivälissä Tampereella.
- Jussi Halla-aho on erittäin hyvä ehdokas perussuomalaisille presidenttiehdokkaaksi. Hän on kokenut ja hyvin osaava, kansainvälisistä asioista laajasti ymmärtävä.
Hänet on Purran mukaan keitetty monissa liemissä ja hän ajaa varmasti Suomen ja suomalaisten etua.
Kolme suosituinta nimeä pysynyt samana
Jussi Halla-aho oli Ylen edellisessä presidenttikyselyssä neljäntenä kuuden prosentin kannatuksella.
Halla-aho on perussuomalaisista poliitikoista kyselyssä suosituin, sillä puoluejohtaja Riikka Purran ja kansanedustaja Laura Huhtasaaren kannatus jäi prosenttiin.
Pitkin alkuvuotta tehdyissä presidenttikyselyissä kolmen suosituimman nimen joukossa on pysynyt sama trio.
Ylen tuorein kysely tehtiin toukokuussa, jolloin kärjessä oli edellinen ulkoministeri, vihreiden konkaripoliitikko Pekka Haavisto 28 prosentin suosiolla. Toiseksi suosituin on keskustataustainen Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Kolmossijaa piti Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.
Haavisto ja Rehn lähtevät kisaan valitsijayhdistyksen ehdokkaina. Vihreät tukee Haavistoa, ja keskustan odotetaan antavan tukensa Rehnille ylimääräisessä puoluekokouksessaan syyskuussa.
Aaltola on ilmoittanut kertovansa syyskuun alkuun mennessä, aikooko hän pyrkiä ehdolle.
Suoraan puolueen ehdokkaana on Liike Nytin Harry Harkimo. Pienpuolueiden edustajina nimiä valitsijayhdistyksen taakse keräävät lisäksi ainakin keskustakonkari Paavo Väyrynen sekä Laura Huhtasaaren sisar Saara Huhtasaari.
Juttuun on klo 18.08 vaihdettu grafiikka nimivirheen vuoksi.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 8. heinäkuuta klo 23.