Vesihomeena tunnettu sienitauti tekee pahaa jälkeä Luonnonvarakeskuksen ylläpitämissä Saimaan järvilohen ja saimaannieriän emokalaparvissa. Tauti on tappanut molemmilta lajeilta kokonaisia emokalojen ikäluokkia.
– Ilman varaparvien perustamista sukupuutto etenkin järvilohen kohdalla olisi erittäin lähellä, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Matti Janhunen sanoo.
Vesihome tappaa kaloja sekä luonnossa että laitoksissa. Luken Enonkosken laitoksella vesihometta tavattiin ensimmäisen kerran vuonna 2016 ja se on ollut jatkuva riesa.
Ongelma näkyy selvästi luonnon emokalojen pyynnissä. 2020-luvulla Pielis- ja Lieksanjoista pyydettyjen emokalojen saalis on romahtanut.
– Edeltävinä vuosina tilanne näytti hyvältä kun saimme yli 200 emokalaa kolmena perättäisenä vuotena. Toissa syksynä niitä saatiin enää hieman toistakymmentä ja viime syksynä muutamia kymmeniä, Matti Janhunen harmittelee.
Parhaana vuonna saalis oli 275 järvilohta, toissasyksynä vain 12.
Emokalastoa on ylläpidetty 1980-luvulta asti Luonnonvarakeskuksen Enonkosken yksikössä. Siellä vesihome on levinnyt ja tehnyt isoa tuhoa.
Vuonna 2020 osa järvilohen emokaloista siirrettiin taudin tieltä Taivalkoskelle. Nieriöiden emokaloja siirrettiin vuosina 2021–2022.
– Onneksi perustimme tällaisen riskin varalta varaparven Taivalkoskelle. Ilman sitä tilanne voisi olla katastrofaalinen, Pohjois-Savon ely-keskuksen kalastusbiologi Teemu Hentinen sanoo.
Tauti tappaa levitessään isoja laitoksen kalaparvia melko nopeasti.
– Tuhansia kaloja on mennyt muutamien päivien tai viikkojen kuluessa, Matti Janhunen kertoo.
Vesihome on selvästi vaarantanut jo etenkin järvilohen kannan ylläpitämistä, sillä se on ollut jo 1970-luvun alkupuolelta asti laitosten ylläpitämien kantojen varassa.
Vaikutukset ovat kertautuneet vuosi vuodelta. Kun emokaloja on vähemmän, poikasia saadaan vähemmän ja lopulta Saimaaseen istutettavia kaloja on niukemmin.
Emokalat pyydetään laitostumisen välttämiseksi aina luonnosta.
Teemu Hentisen mukaan lähes kaikki poikaset menevät kannanhoitoon, eikä istutuksiin jää kuin murto-osa tarpeeseen nähden.
Järvilohi varttuu sukukypsäksi 2–3-vuotiaana, nieriä joitakin vuosia myöhemmin. Vesihome tekee tuhoa juuri ratkaisevalla hetkellä.
– Tauti iskee silloin kun kalan vastustuskyky on heikoimmillaan eli lohi valmistautuu järvivaellukselle ja sukukypsymisen aikana, jolloin on kutustressiä. Immuunivaste laskee ja kala herkistyy taudille, erikoistutkija Matti Janhunen kuvaa.
Vesihome tarttuu sekä villiin että viljeltyyn kalaan helposti silloin kun kalan iho on rikki tai kalan yleiskunto on muuten heikentynyt.
– Esimerkiksi koiraat herkästi tappelevat kutuaikana ja niiden iho nirhautuu.
Saimaannieriän tilanne hieman parempi
Kylmässä vedessä viihtyvän saimaannieriän emokalat ovat sietäneet vesihometta hieman lohta paremmin. Niistäkin on silti selvästi pula. Viime syksynä tauti verotti raskaammin myös nieriäparvea Enonkoskella.
– Nieriän kohtalo on hieman lohdullisempi, sillä sitä on onnistuttu palauttamaan ja se lisääntyy luonnollisesti Kuolimolla ja Etelä-Saimaalla. Sillä on luontaisia kutupaikkoja, vaikka ilmastomuutos niitä uhkaa, Pohjois-Savon ely-keskuksen kalastusbiologi Teemu Hentinen sanoo.
Saimaannieriän emokalojen pyynti on tarkoitus aloittaa tänä vuonna uudelleen. Edelliset emokalat ovat vuodelta 2016.
– Tänä vuonna saatiin istutuksiin enää kahdeksan tuhatta poikasta, kun tarve olisi satoja tuhansia.
Emonieriöitä on Hentisen mukaan Enonkoskella enää hengissä vain muutamia. Taivalkoskella niitä on enemmän.
– Jos vesihome ei iske Taivalkoskella, sieltä saadaan lähivuosina poikasi hyviäkin määriä.
Keinot taudin torjumiseen vähissä
Vesihomeen torjumiseksi laitosten keinot ovat vähissä.
– Aiemmin tehokas kemikaali on ollut kiellettyjen listalla jo parikymmentä vuotta, eikä uutta ole löytynyt.
Järvilohelle pyritään kunnostamaan kutualueita, mutta työ on hidasta.
Viimeksi hallitusohjelmassa on sovittu Heinävedellä sijaitsevien Palokinkoskien palauttamisesta sähköntuotannosta luonnontilaan.
– Se toisi merkittävän lisän eli lähes kymmenen koskea ja 30 hehtaaria uutta lisääntymisaluetta. Mutta palauttaminen ja kalakannan perustaminen veisi aikaa kymmeniä vuosia. Se on perinteistä järvitaimenen elinpiiriä, mutta ehkä järvilohikin sinne voisi kotiutua, Matti Janhunen arvioi.
Voit keskustella aiheesta tässä maanantaihin 10.7.2023 kello 23 saakka.