Hyppää sisältöön

Jari Saarinen teki kuudentoista tunnin työpäiviä viisi vuotta suomalaisen keksinnön eteen – juhannuksena kaikki loppui kuin seinään

Sensible 4 oli suurten odotusten yhtiö. Nyt kaksi sen perustajaa kertoo, miten ja miksi tarina sai tylyn lopun viime juhannusviikonloppuna.

Robottibussi varikolla Espoossa, yritys Sensible 4.
Itseajava Gacha-bussi keräsi palkintoja ja rahoitusta. Nyt se odottaa puolikuntoisena konkurssipesän päätöksiä kohtalostaan. Kuva: Jyrki Ojala
Antti Parviala

Suomalaisella itsestään ajavalla robottibussilla on loistava menneisyys.

Sen luonut Sensible 4 -yhtiö voitti vuonna 2019 mainetta ja miljoona dollaria maailman parhaana itseajavien ajoneuvojen startup-yhtiönä. Vähän aiemmin se oli palkittu vuoden parhaasta ajoneuvomuotoilusta.

Kesällä 2020 se nappasi suomalaisen insinööripalkinnon ABB:n, Valmetin ja Sandvikin nenän edestä.

Kesällä ja syksyllä 2020 Helsingin kaduilla itsestään köröttelyt minibussi sai ohikulkijat ja koematkustajat hymyilemään. Aivan kuin japanilainen animaatioelokuva olisi laskeutunut oikeaan elämään.

Viime vuoden alussa yhtiö sai kahdeksan miljoonan euron rahoituksen Euroopan investointipankilta. Saman vuoden lopussa se kertoi uudesta sijoittajasta, jonka panos nosti yhtiön keräämän pääoman jo 17 miljoonaan euroon.

Ei lainkaan hullumpi suoritus vuonna 2017 perustetulta yritykseltä – tähän saakka.

Katso miten sujuu Gacha-bussin koeajot Helsingissä vuoden 2020 syksyllä.

Kunnes kesäkuun lopussa tuli seinä vastaan. Yhtiö hakeutui konkurssiin.

Yhtiön perustajan, viime viikkoon saakka toimitusjohtaja, Harri Santamalan mukaan konkurssihakemusta edeltänyt seitsemän kuukautta on ollut ”maraton, jonka aikana on tehty kaikki ja vähän enemmänkin” yrityksen pelastamiseksi.

Se ei riittänyt.

– Valtava pettymys, se on päällimmäinen tunne, Santamala sanoo totisena.

– Mutta on tässä vähän huojentunutkin olo. Olen viimeksi pitänyt yli kahden viikon kesäloman joskus ala-ikäisenä 1990-luvulla, hän jatkaa.

Miksi hyvässä nousukiidossa olleen yhtiön tie nousi pystyyn?

Itseajavia autoja, myös huonoon säähän

Santamala perusti Sensible 4 -yhtiön Aalto-yliopisto-taustaisten ekonomin ja kahden insinöörin kanssa vuonna 2017.

Hänen mukaansa kuumin kansainvälinen mielenkiinto itseajavia autoja kohtaan oli alkanut kahta vuotta aiemmin. Pian espoolaisyhtiössä oli yli 80 työntekijää, valtaosa korkeakoulutettuja, joukossa useampikin tohtori. Rahoitusta tuli pääomasijoittajilta ja Euroopan investointipankilta.

Itseajavien autojen hypen keskellä Sensible 4 keskittyi tiettyjä reittejä matalalla nopeudella ajaviin ajoneuvoihin. Yhtiön valttikortti oli itseajava järjestelmä, joka toimii myös lumi- ja hiekkamyrskyssä ja tajuaa sohjokelissäkin missä tien reuna piileksii.

Jari Saarinen, teknologiajohtaja, yritys Sensible 4 perustaja seisoo varikolla robottibussin edessä Leppävaarassa Espoossa..
Yhtiön perustajajäsen ja entinen hallituksen puheenjohtaja Jari Saarinen toivoo, että Sensible 4:n robottibussi ei jää varastoon pölyyntymään, vaan päätyy ainakin tekniikan museoon. Kuva: Jyrki Ojala

Valittu linja oli selvästi erilainen kuin esimerkiksi Teslalla, joka pyrkii kehittämään itseajavia autoja, jotka kulkeva mitä tahansa reittejä ja vaikka moottoritienopeuksilla.

Itseajaviin autoihin liittyvä innostus sai kolhuja muun muassa viime syksynä. Teslan äkkijarrutus aiheutti pahan ketjukolarin sen kuljettajan käyttäessä uutta, täyttä itseajo-ominaisuutta. Onnettomuudessa loukkaantui useita ihmisiä.

Suomalaisyhtiö oli valinnut toisen näkökulman. Tavoitteena oli, että yksi etävalvoja voisi huolehtia vaikka kymmenen vakioreittiä käytävän bussin ajamisesta.

Tähän tavoitteeseen ei koskaan päästy, sillä autoja ei saa päästää itsekseen ajelemaan liikenteen sekaan. Edes hauskan näköisessä itseajavassa bussissa ei ole taloudellista järkeä, jos bussissa on aina oltava kuljettaja varmuuden vuoksi.

Teknologialla ehdittiin tehdä puolentusinaa pilottihanketta Suomessa. Lisäksi niitä oli Ruotsissa, Norjassa, Japanissa ja Sveitsissä.

Pyrkiminen liikenteeseen yleisillä teillä alkoi näyttää liian hitaalta vaativan, joskin keskeneräisen sääntelyn takia.

Aika eli rahat lopussa

Runsas vuosi sitten aika alkoi loppua ja yhtiö päätti muuttaa suuntaa. Koronavuosien yritystuet olivat luoneet kuplaa, joka alkoi nyt tyhjentyä. Euroopassa Ukrainan sota lisäsi epävarmuutta ja johti korkojen nousuun.

Kupla oli syntynyt vuosina jolloin korot olivat nollassa ja rahoitusta oli tarjolla paljon. Myös Sensible 4:n Euroopan investointipankilta saama kahdeksan miljoonan euron laina oli osa rahoituspakettia, joka oli tarkoitettu koronapandemiasta kärsivien pk-yritysten tukemiseen.

– Teknologiayhtiöiden kurssit ja odotukset oli pumpattu aiempina vuosina yläkanttiin. Tämä kupla puhkesi viime keväänä ja sen jälkeen pääomasijoitusmarkkinat muuttuivat tosi nopeasti, Santamala kertaa.

Sijoittajat alkoivat odottaa kädet taskussa tilanteen rauhoittumista tai hakeutuivat kohteisiin, joissa rahalle saa vastinetta nopeasti.

Robottibussi varikolla Leppävaarassa Espoossa, yritys Sensible 4.
Japanilaisen sisustusliike Mujin muotoilu Gachassa lähti liikkeelle suomalaisen saunan lauteista. Nyt bussi on autohallissa osittain purettuna. Kuva: Jyrki Ojala

Sensible 4:n perustajajäsen, viime viikkoon saakka teknologiajohtaja, Jari Saarisen mukaan matkaa sarjatuotantannon aloittamiseen olisi ollut pari vuotta.

Se oli pitkä aika ainakin uudessa tilanteessa. Tuli kiire kehittää tuote, joka tuottaisi tuloja kassaan nopeasti.

Viimeinen käänne, käsiohjauksella

Sensible 4:ssä katse kääntyi uuteen suuntaan. Yleisten teiden liikenteen ja siihen liittyvän sääntelyn sijasta eteenpäin olisi helpompi päästä suljetuilla alueilla, kuten teollisuudessa, kaivoksissa ja satamissa.

Koko toimintasuunnitelma laitettiin uuteen uskoon ja itseajavia kuorma-autoja alettiin kehittää japanilaisen UD Trucksin kanssa.

Kehitystyö alkoikin lupaavasti herättää kiinnostusta, mutta aika kävi vähiin.

– Meidän kaikki myyntikanavat menivät uusiksi. Jos olisi saatu lisää aikaa, myynti olisi saatu hyvään kasvuun, Santamala harmittelee ajan eli rahan loppumista.

Yhteistyön rakentamisen lisäksi Sensible 4:lle ja sen osaamiselle alettiin hakea ostajaa. Ostajaehdokas löytyikin ja sen kanssa käytiin neuvotteluja kuukausien ajan. Ostajaehdokkaan mukaan mitään esteitä kaupan lukkoonlyömiselle ei ollut. Kunnes.

Tunnistuskamera robottiauton katolla, yritys Sensible 4.
Itseajavien autojen keskeinen osa ovat lukuisat kamerat ja sensorit, jotka ”näkevät” kaikkialle ajoneuvon ympärillä. Sensible 4:n kehittämät järjestelmät on liitettävissä mihin tahansa kulkuneuvoon. Kuva: Jyrki Ojala

Keskellä kauneinta Suomen suvea, juhannuksen aatonaattona ostajaehdokas perääntyi.

Neuvottelut myymisestä yhtiölle ”jolla on iso portfolio erilaisia työkoneita ja ajoneuvoja” katkesivat torstaina saman tien.

Maanantaina Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudelle lähti Sensible 4 Oy:n kirje:

Hakija pyytää, että se asetetaan konkurssiin, koska se on konkurssilain 2 luvun l §:n mukaisesti pysyvästi maksukyvytön. Yhtiön arvioidut velat ovat 9 216 940 euroa ja sen arvioidut varat 204 722 euroa, konkurssihakemus toteaa ytimekkäästi.

Saarisen mukaan hän ja muut tiimissä ovat tehneet projektissa kuudentoista tunnin työpäiviä viisi vuotta. Urakka on tältä erää ohi.

– Se harmittaa, että kun meillä oli hyvä tiimi ja teknologia, joka voisi muuttaa maailmaa, niin sitten vaan loppuun vauhti kesken, Santamala sanoo.

Saarisella on vielä toive autohallissa osittain puretun Gacha-bussin varalle.

– Jos oletetaan, että tästä ei taas tule ihmepelastumista, niin nämähän menevät huutokaupattaviksi. Gacha-bussien osalta toivon, että ne saataisiin mahdollisesti johonkin tekniikan museoon. Nämähän ovat huikea insinöörityö.

Viittaus ihmepelastumiseen kohdistuu konkurssipesälle määrättyyn pesänhoitajaan. Hänen tehtävänä on löytää velkojille heidän saatavansa. Se onnistuisi helpoimmin, jos Sensible 4:lle ja sen patenteille löytyisi ostaja.

Santamala on mukana haravoimassa maailmalta ostajia.

– Tähän osaamiseen on kiinnostusta ja uskon vakaasti ja haluan nähdä, että jonkinlaista jatkoa tulee – ja toivon, että olen siinä jatkossa itse mukana. Tätä on tehty selkänahasta monta vuotta. Sääli, että näin kävi, mutta ei panna hanskoja tiskiin, vaan etsitään tälle uusi koti, Harri Santamala vielä toivoo.

Voit keskustella aiheesta 22.7. klo 23 saakka.

Suosittelemme