Suomalaiset arkeologit tekivät 1960-luvulla historiaa osallistumalla ainutlaatuiseen operaatioon Sudanissa. He kaivoivat esiin ”Egyptin loiston” ajan muinaisten hautapaikkojen aarteet, ennen kuin suuri patohanke peitti ne vedellä.
Tuolloin esiin kaivettu Nubian-kokoelma joutui tänä kesänä uuden pelastusoperaation kohteeksi. Nykyarkeologit siirsivät sen Museoviraston kanssa pois Päijät-Hämeessä sijaitsevasta homeisesta navetasta, jossa kokoelmaa oli säilytetty vuosikymmeniä.
Nyt selvitellään, miksi esineet alun perin tuotiin Suomeen ja miksi ja milloin tarkalleen ne oli siirretty navettaan.
– Missään nimessä tätä säilytystapaa ei voi pitää asianmukaisena. Nämä löydöt on nyt uudelleen pelastettu. Näin olemme asian nähneet, sanoo STT:lle Lähi-idän arkeologi Juuli Ahola Suomen Lähi-idän instituutista (FIME).
– Sudanissa levottomuudet ehkä estävät löydösten palauttamisen, mutta samalla voitaisiin kysyä, miten turvassa ne ovat olleet tähän mennessä Suomessakaan. On hämmentävää, että toimme valtavasti löytöjä Suomeen, mutta emme aikanaan huolehtineet niistä niiden vaatimalla tavalla, Ahola sanoo.
Hän iloitsee siitä, että esineet saavat vihdoin arvoisensa säilytystilan Museoviraston uudesta kokoelmakeskuksesta Vantaalla. Kokoelma on määrä siirtää syyskuussa.
Löydöksissä muun muassa hiirten jäännöksiä
Päätyminen navettaan väliaikaisena säilytyspaikkana on kummastuttanut myös nykypäivän viranomaisia.
– Olemme ihmetelleet itsekin, että mistä tuli aikanaan päätös siirtää ne kyseiseen varastoon. Uskon, että ne siirrettiin sinne 1970–80-luvulla. Tämä kertoo ehkä siitä, että löytöjä ei ole tuolloin arvostettu niin paljon kuin olisi ollut syytä. On myös varmasti ajateltu, että koska esineet ovat keramiikkaa ja kiveä, ne eivät vaadi erityisolosuhteita säilyäkseen, arvioi Museoviraston yli-intendentti Jutta Kuitunen STT:lle.
Nubian-kokoelma sisältää enimmäkseen keramiikkaa, kuten lautasia ja säilytysastioita ruoalle, öljylle tai viinille. Löydökset ajoittuvat noin vuosiin 1600–1365 ennen ajanlaskun alkua, Ahola kertoo.
Esineet puhdistettiin kesäkuussa raskain varustuksin myrkyiltä suojautumiseksi ja ilman vettä, pensselein sekä teollisuusluokkaisilla imureilla. Aholan mukaan löydöksiä oli kuitenkin selvästi aikoinaan myös pesty vedellä.
– (Vesipesu) on vähentänyt niiden tieteellistä potentiaalia. Niistä löytyi myös esimerkiksi hiirten jäännöksiä, hän kertoo.