Geenimuunneltua ruokaa.
Tämä sanapari on vuosikymmeniä ollut kuin kirosana Euroopassa. Suomessakin vastustettiin geenimuunneltuja organismeja eli GMO:ta näkyvästi kansalaiskampanjalla noin kymmenen vuotta sitten.
Edelleenkin aihe herättää voimakkaita tunteita ja pelkoja – mutta nyt muokkauksen mainetta halutaan parantaa.
Euroopan komission ja monien asiantuntijoiden mielestä kasvien geeni- tai tarkemmin ottaen genomimuokkausta tarvitaan tällä hetkellä kipeästi. Sen avulla kasvilajeista voidaan tehdä kestävämpiä muuttuvalle ilmastolle ja samalla parantaa eurooppalaisten ruokaturvaa.
Viime viikolla Euroopan komissio esitteli lainsäädäntöehdotuksensa kasvien jalostuksessa käytettävistä uusista genomitekniikoista.
Esitystä on odotettu pitkään. Vaikka tekniikka on kehittynyt huimasti, käyttö on tähän saakka ollut Euroopassa hyvin hankalaa, liki mahdotonta. Nyt GMO-sääntelyä halutaan löysätä tiettyjen uusien tekniikoiden osalta.
Uusien lajikkeiden pitää kestää paremmin sään ääri-ilmiöitä
Jokioisilla Kanta-Hämeessä uusien jalostustekniikoiden kehitystä seurataan tarkkaan.
Täällä sijaitsee Suomen ainoa laajaa kasvinjalostustoimintaa harjoittavan yrityksen eli Borealin tilat, jossa esimerkiksi ohrasta, kaurasta ja herneestä jalostetaan lajikkeita suomalaisiin oloihin sopiviksi. Jokioisilla uusia kasvilinjoja tehdään risteyttämällä.
Yhdessä Borealin koekäyttöön tarkoitetuissa kasvihuoneista kasvaa juuri nyt syysvehnää, josta halutaan tehdä aiempaa satoisampaa ja paremmin kuivuutta kestävää. Toisessa taas kukkii härkäpapu. Senkin satoisuutta pyritään parantamaan, sillä härkäpavun käyttö on lisääntynyt viime vuosina.
– Kasvinjalostuksessa tehdään jo nyt hyvin paljon työtä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, kertoo Borealin jalostusjohtaja Merja Veteläinen.
– Meidän pitää tulevaisuudessa pystyä tuomaan lajikkeita, jotka ovat paljon kuivuuden kestävämpiä kuin nykyiset lajikkeet ja toisaalta sadonkorjuun aikaan niiden pitäisi kestää myös rankkasateita.
Syödäänkö Suomessa pian muunneltuja supervihanneksia?
Veteläisen mukaan EU:n uusi lainsäädäntö toisi kasvinjalostajille mahdollisuuksia entistä tarkempaan ja nopeampaan jalostustyöhön. Tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimustietoa niistä kasvien ominaisuuksista, joita halutaan muokata, ennen kuin tekniikoita päästään hyödyntämään, hän sanoo.
– Taustalla täytyy kuitenkin olla oikeanlainen tieteeseen nojautuva sääntely, jotta [tutkimus]työtä voidaan ruveta tekemään.
Myös maanviljelijöitä edustavan Maa - ja metsätaloustuottajain keskusliiton (MTK) vilja-asiamies Max Schulman pitää komission esitystä tervetulleena. Hänestä suomalaiset maanviljelijät sekä kuluttajat hyötyvät sääntelyn höllentämisestä.
– Se varmistaa, että ruokahuolto toimii ja pystytään ylläpitämään viljojen ja muiden kasvien laatua, mikä taas edesauttaa sitä, että tulee vähemmän ruokahävikkiä. Tässä on siis paljon asioita, joita uudet jalostusmenetelmät voivat tuoda.
Mutta mitä GMO-lainsäädännön höllentämisestä seuraa? Syödäänkö Suomessa pian muunneltuja supervihanneksia?
Sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen Kirsi Törmäkankaan mukaan tästä ei kannata olla huolissaan. Törmäkangas on myös ministeriön yhteydessä toimivan geenitekniikan lautakunnan pääsihteeri.
– Höllentäminen koskee vain sellaisia tekniikoita, joissa tehdään samankaltaisia mutaatioita kasviin kuin perinteisillä menetelmillä. Jalostettuihin kasvilajeihin ei jää mitään vieraasta lajista peräisin olevaa DNA:ta.
Yksi tällainen tekniikka on niin sanotut geenisakset. Noin kymmenen vuotta sitten kehitettyä tekniikkaa pidetään geenimuokkauksen läpimurtona. Geenisaksilla voidaan muokata eläinten, kasvien ja mikro-organismien perimää erittäin tarkasti.
Törmäkangas myös muistuttaa, että kaikkia elintarvikkeita – kuten myös uusilla genomitekniikoilla jalostettuja ruokakasveja – koskee samat turvallisuusvaatimukset.
– Eli näistä ei kannata olla sen enempää huolissaan kuin mistään muustakaan elintarvikkeesta, jonka kuluttajat saavat käsiinsä.
Esitys herättää vastustusta, edessä pitkä vääntö
Käytännössä lainsäädännön höllentämisen seurauksena kauppojen hyllyillä voitaisiin myydä esimerkiksi entistä ravinteikkaampia vihanneksia. Tai vaikka tomaatteja, joiden kasvattamisessa on käytetty vähemmän torjunta-aineita tai perunoita, joiden perimää on muokattu niin, että ne kestävät paremmin tauteja.
Tavoitteena on myös varmistaa lajikkeiden satoisuus. Parhaimmillaan se voisi pitää vihannesten hinnat edullisempina, jos tarjontaa on runsaasti.
Kyse on kuitenkin vasta komission esityksestä. Tiedossa on työntäyteiset neuvottelut: ensin jäsenmaiden sekä Euroopan parlamentin on muodostettava kantansa ja sitten sovitettava ne yhteen.
Suomen tuoreella hallituksella ei ole vielä kantaa esitykseen, mutta lähtökohtaisesti suhtautuminen on ollut Suomen suunnalta myönteinen, kertoo Törmäkangas sosiaali- ja terveysministeriöstä.
– Me olemme olleet yhtä mieltä siitä, ettei tämä nykyinen EU:n geenitekniikkalainsäädäntö vastaa enää tarkoitustaan vaan sitä on päivitettävä.
Hän kuitenkin varoittaa, että jäsenmaiden välisistä neuvotteluista on tulossa vaikeat. Aihe on niin politisoitunut paitsi EU-jäsenmaiden välillä, myös niiden sisällä.
Monet tahot ovat jo ehtineet ilmaista vastustuksensa komission esitykseen.
Näin on tehnyt esimerkiksi ympäristöjärjestö Greenpeace, jonka mukaan GMO-lainsäädännön höllentäminen heikentää tuotteiden turvallisuutta ja kuluttajien oikeuksia.
Yksi ympäristöjärjestöjen huoli liittyy myös siihen, että lainsäädännön löystymisen myötä Euroopan maataloustuotanto voi keskittyä yhä enemmän suurien toimijoiden harteille. Huoli liittyy ylipäänsä GM-kasveihin.
Bonnin yliopiston tutkija Matin Qaim arvioi heinäkuun alussa Deutsche Wellelle, että huolet kumpuavat maatalouden jättiyhtiö Monsanton kaltaisista toimijoista. Vuodesta 2018 asti saksalaisen lääkejätti Bayerin omistuksessa ollut Monsanto on maailman suurimpia kasvinjalostajia ja suojeluaineiden tuottajia. Se myy siemeniä maanviljelijöille kovaan hintaan, Qaim sanoo kanavalle.
Maataloussektorin ei Qaimin mukaan tulisi olla vain muutamien yritysten hallussa, mutta hänen mukaansa alan keskittymisellä ei ole mitään tekemistä itse geenitekniikan kanssa. Hänestä sääntelyllä tulisi varmistaa se, että alalla on kilpailua.
Tiedeykkönen käsitteli geenimuuntelua ruuantuotannossa keväällä 2021 julkaistussa jaksossaan.
17.7. klo 12.31 juttuun täydennetty Monsanton olevan Bayerin omistuksessa.