Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Asuntojen hintojen suurin pudotus alkaa olla takana, arvioi Kiinteistövälitysalan Keskusliitto (KVKL).
– Asuntokauppadatan perusteella näyttää siltä, että alkuvuoden aikana hinnat ovat aika lailla tasaantuneet, eikä mitään voimakasta laskua ole enää odotettavissa, sanoo toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa.
Liitto seuraa toteutuneita kauppahintoja tietokantansa avulla, joka kattaa liiton mukaan 80 prosenttia vanhojen asuntojen kaupoista.
Finanssikonserni Nordean arvio on samansuuntainen. Hinnat ovat pankin mukaan nyt suurin piirtein koronapandemiaa edeltävällä tasolla.
– Hinnat voivat vielä jonkin verran laskea, mutta loppuvuotta kohden hintataso tasaantuu, sanoo ekonomisti Juho Kostiainen.
Asuntomarkkinoilla on kuitenkin isoja eroja ympäri Suomea. KVKL kokosi Ylen pyynnöstä tiedot toteutuneista vanhojen osakeasuntojen kaupoista 40:ssä suurimmassa kaupungissa.
Ylen koneesta voit katsoa postinumeroalueittain, miten neliöhinnat, myyntiajat ja kauppamäärät ovat kehittyneet viime vuoden tammi–maaliskuusta tämän vuoden vastaavaan ajankohtaan.
Kone näyttää ne postinumerot 40 suurimmasta kaupungista, joissa on vertailuaikana tehty vähintään kolme kauppaa.
Erityisesti pienet asunnot halventuneet
Yli kolmessakymmenessä suurimmassa kaupungissa vanhojen osakeasuntojen neliöhinnat laskivat tammi–maaliskuussa vuodentakaisesta. Jyrkimmin hinnat laskivat Kokkolassa, 19 prosenttia, ja Porissa, 17 prosenttia.
Tilastokeskuksen tiedot vanhojen osakeasuntojen hinnoista ovat samansuuntaisia.
Erityisesti asuntojen hinnat ovat laskeneet ja kauppojen määrä kutistunut sellaisilla alueilla, joilla on paljon pieniä asuntoja, kuten pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa, KVKL:n Tuomas Viljamaa sanoo.
Pienten asuntojen hintojen laskua selittää se, että korkojen nopea nousu on karkoittanut niin yksityisiä kuin suuria, institutionaalisia asuntosijoittajia markkinoilta, sanoo Nordean Juho Kostiainen.
Pääsyy asuntojen hintojen laskuun on hänen mukaansa korkojen yllätyksellisen nopea nousu. Kohonneet korot ovat nostaneet asuntolainan hoitokustannuksia ja kasvattaneet epävarmuutta tulevasta. Lisäksi energiakriisi ja inflaatio ovat nostaneet elinkustannuksia.
Epävarmuutta lisää myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan viime vuoden helmikuussa, sanoo Tuomas Viljamaa.
Kauppoja tavanomaista vähemmän
Vaikka asiantuntijat arvioivat kovimman hintojen laskun olevan nyt takana päin, kauppa käy silti edelleen huonosti.
Kauppoja tehdään KVKL:n Viljamaan noin 20 prosenttia tavanomaista vähemmän, noin 4 000 kuukaudessa.
Kauppamääriä laskee osaltaan asuntokauppojen ketjuuntuminen. Vaikka uusi asunto olisi jo katsottuna, kauppoja ei haluta tehdä, ennen kuin edellinen on myyty. Näin voi syntyä pitkiäkin ketjuja, toteaa puolestaan Nordean Kostiainen.
Samalla myyntiajat ovat pidentyneet. Se on yleensä merkki siitä, että ostajia ei ole liikkeellä, Viljamaa sanoo. Kun asuntoja on kuitenkin myynnissä reilusti, ostajilla on hyvin aikaa katsella vaihtoehtoja, hän sanoo.
Asuntomarkkinoiden korjausliike
Asuntokaupan tilannetta ei voi kuitenkaan verrata esimerkiksi 1990-luvun alun lamaan, sillä työllisyystilanne on hyvä, Tuomas Viljamaa sanoo.
Takana ovat poikkeukselliset koronavuodet, jolloin hinnat nousivat nopeasti ja asuntoja ostettiin edes näkemättä niitä.
– Tämä on korjausliike, olemme palaamassa normaaliin maailmaan. On hyvä, että on aikaa harkita ja tutustua esimerkiksi taloyhtiöön tarkemmin, Viljamaa sanoo.
Hintojen laskusta ja hidastuneesta asuntokaupasta voivat hänen mukaansa hyötyä niin ensiasunnon ostajat kuin asunnon vaihtajat, sillä suurempaan asunnon vaihtamiseen tarvitaan nyt aiempaa pienempi väliraha – jos vanhan asunnon vain saa myytyä.
Asunnon ostopäätöksen tekemiseen tarvitaan uskoa tulevaan. Sitä voitaisiin saada inflaation pysyvästä hidastumisesta, arvioi Nordean Juho Kostiainen.
– Sitä kautta korkojen nousu voisi päättyä, ehkä kääntyä jopa laskun puolelle, se varmasti toisi positiivista virettä asuntomarkkinoille.
KVKL:n arvio onkin, että asuntojen hinnat voisivat kääntyä ensi vuonna nousuun, sillä muutto pääkaupunkiseudulle jatkuu ja kuluttajien ostovoiman arvioidaan paranevan palkankorotusten ja inflaation hidastumisen myötä.
Lisäksi uusien asuntojen rakentaminen on korkojen noustua vähentynyt rajusti, Viljamaa huomauttaa.
– Se tarkoittaa sitä, että vuoden päästä uusia asuntoja on vähemmän tarjolla, ja se nostaa osaltaan vanhojenkin asuntojen hintoja.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 15. heinäkuuta kello 23:een asti.