Eduskunta sai perjantaina ympäristöministeriön ilmastovuosikertomuksen, joka paketoi uusimmat tiedot Suomen päästö- ja nielukehityksestä ja etenemisestä kohti ilmastotavoitteita.
Päästövähennyksissä Suomi eteni viime vuonna hyvään suuntaan.
– Päästöt ovat vähentyneet sekä päästökauppasektorilla että taakanjakosektorilla, joka kattaa tieliikenteen, maatalouden, rakennusten lämmityksen ja myös jätteet, ympäristöministeriön ilmastoyksikön johtaja Outi Honkatukia sanoo.
Suomen kasvihuonekaasupäästöt ilman maankäyttösektoria vähenivät vuonna 2022 edelliseen vuoteen verrattuna neljällä prosentilla.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen lopullisiin päästötietoihin ja ennakkotietoihin.
Haasteena on kuitenkin tilanne maankäyttösektorilla, johon sisältyvät maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous. Metsät ja maaperä ovat maankäyttösektorin tärkein nielu.
– Olemme niin tottuneita siihen, että meidän metsämme, meidän maankäyttösektorimme on pysyvä hiilinielu. Ja nyt näyttää siltä, ettei näin olekaan, Outi Honkatukia sanoo.
Maankäyttösektorin nettohiilinielu on raportin mukaan pienentynyt merkittävästi erityisesti metsien kasvun hidastumisen ja hakkuiden kasvun vuoksi.
Toissa vuonna maankäyttösektori kääntyi ensimmäistä kertaa päästölähteeksi, vaikka sen tulisi olla merkittävä nettonielu. Viime vuonna metsähakkuita oli kuitenkin edellistä vuotta vähemmän. Maankäyttösektori kääntyikin viime vuonna jälleen pieneksi nettonieluksi eli varastoihin sitoutui jälleen hieman enemmän hiiltä kuin sektorista aiheutui päästöjä.
EU-tavoitteisiin ei päästä ilman merkittäviä lisätoimia
Maankäyttösektorilla pitäisi raportin mukaan tehdä merkittäviä lisätoimia, jotta EU-velvoitteet saavutettaisiin. Muuten on todennäköistä, ettei Suomi saavuta EU-velvoitteita ilman päästöyksiköiden ostoa muista jäsenmaista.
EU:n LULUCF-asetuksen tavoitteena on ohjata EU:n jäsenmaita vähentämään maankäyttösektorin päästöjä ja vahvistamaan nieluja.
– Meillä on selkeä velvoite maankäyttösektorin nieluille koskien kautta 2021–2025, ja nyt ollaan vuodessa 2023. Tässä käy aika todella vähiin, jotta voitaisiin tehdä sellaisia toimia, joilla olisi tälle sektorille iso vaikutus, Outi Honkatukia sanoo.
Nykytahti riittää osaan ilmastolain tavoitteista
Suomen ilmastolaissa asetettuihin tavoitteisiin ollaan raportin mukaan nykytahdilla pääsemässä osittain.
Suomen päästövähennystahti on linjassa vuoteen 2030 mennessä toteutettavan 60 prosentin päästövähennystavoitteen kanssa. Vertailukohtana on vuosi 1990.
Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vaatii raportin mukaan sen sijaan lisätoimia. Ilmastolain mukainen tavoite on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen.
– Olisin kyllä luottavainen senkin suhteen, että ilmastoneutraaliustavoite edelleen saavutettaisiin, Outi Honkatukia sanoo.
Raportissa on kuvattu tilannetta kevään 2023 tilanteen mukaisesti eikä uuden hallitusohjelman linjauksia ole vielä mukana.