Hyppää sisältöön
Iida Honkanen Harjuauttin tilalla Rovaniemen Auttissa.

Ei mikään perusnörtti

Rovaniemeläislähtöinen Ida Honkanen keräsi start-up yritykselleen liki puolentoista miljoonan pääoman ja perustaa seuraavaksi pääkonttorin New Yorkiin.

Armi Auvinen

Ida Honkasen, 28, matkalaukku on melkein jo pakattuna.

Taskussa polttelee liki puolentoista miljoonan dollarin alkupääoma omaan startup-yritykseen ja lentolippu New Yorkiin. Sinne Honkasen tai Ida Josefiinan, kuten hänet maailmalla tunnetaan, on tarkoitus perustaa yrityksensä pääkonttori vielä ennen vuoden loppua.

Mutta mitä tuore teknologiayrittäjä tekee ikivanhan aitan rappusilla, pienessä Auttin kylässä, tunnin ajomatkan päässä Rovaniemeltä, rapsuttelemassa barcelonalaista pikkukoiraa nimeltä Lilo?

Ida Honkanen kertoo, mikä Sane oikein on ja mikä merkitys pohjoisella on hänelle.

Yksinäisyys Lapissa sai ajattelemaan

Onko ihmiskunta kuolemassa sukupuuttoon? Elämmekö nyt sitä käänteentekevää hetkeä, jolloin maailmamme kääntyy joko tuhoon tai toivoon?

Teini-ikäisen Idan ajatukset eivät olleet kaikkein aurinkoisimmasta päästä.

Hän oli yhdeksänvuotias, kun hänen perheensä muutti Rovaniemeltä Yhdysvaltoihin isän työn takia. Kahdeksan vuotta myöhemmin he muuttivat aurinkoisesta San Franciscosta takaisin Rovaniemelle.

15-vuotiaalle Honkaselle se tarkoitti yksinäisyyttä, pimeyttä ja suuria ajatuksia olemassa olon merkityksestä

– Kaikki ystävät jäivät Kaliforniaan. Täällä olin todella yksin.

Rovaniemellä hän vietti aikaa lähinnä kulkien luonnossa ja pyöritellen päässään elämän tarkoitusta ja muita syntyjä syviä.

– Pohdin, miten ihmeessä olemme tänne päätyneet ja minne oikein olemme menossa.

Myös koulussa Honkasella oli vaikeaa.

– Se oli sellaista tasapäistämistä. Kukaan ei tuntunut ymmärtävän, olin erilainen, enkä oikein sopinut joukkoon. Se oli todella ahdistavaa.

Ympärillään hän näki toinen toistaan suurempia ja syvempiä ihmiskuntaa ja koko maapalloa uhkaavia kriisejä ja riskejä.

– Minusta oli jotenkin naurettavaa, etteivät muut ihmiset juuri puhuneet asiasta. Muistan, kuinka koulussa kysyin fysiikan opettajalta, miksi ihmeessä ihmiset käyttävät aikaa ja energiaa pienten käytännön asioiden säätämiseen, kun meidän pitäisi olla huolissaan koko ihmiskunnan tulevaisuudesta.

Iida Honkanen kävelemässä Harjuauttin tilalla lähistöllä Rovaniemen auttissa.
Nykyään Rovaniemen Autti tarkoittaa Ida Honkaselle vastapainoa New Yorkille ja piilaaksolle. – Täällä on tilaa ajatella. Tarvitsen sellaista tasapainoa elämääni, hän sanoo. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Kuuden minuutin korkeakoulu

Lukion jälkeen Honkanen suuntasi maailmalle, tarkoituksenaan opiskella tutkintoa Shenzhenissä, Kiinassa.

– Olin siellä ehkä kuusi minuuttia. Päätin, ettei sekään paikka ole minua varten.

Honkonen huomasi olevansa taas yksin ajatustensa kanssa – tällä kertaa tosin miljoonien muiden ihmisten joukossa.

Iida Honkanen Harjuauttin tilalla Rovaniemen Auttissa.
Honkasen mukaan nykymuodossa tuntemamme internet on kuin kirja, jonka teksti on vain lätkäisty nettiin. - Olemme oppineet siihen, mutta tietoa voi käsitellä niin monella muullakin, paremmalla tavalla. Sane on uusi tapa ilmaista itseämme. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Päivät täyttyivät itseopiskelusta

Koska oppitunnit yliopistolla eivät kiinnostaneet, Honkanen käytti päivänsä itseopiskeluun ja lukemiseen. Kysymykset ihmiskunnan tulevaisuudesta eivät jättäneet nuorta naista rauhaan. Tieto asioista vain oli kovin sirpaleista.

– Internet on täynnä tietoa, seuraava vaihe olisi yhdistää se kaikki tieto jollain tapaa. Ongelmana on, kuinka oikeanlaisen tiedon löytää ja miten, siitä pystyy tekemään kokonaisuuksia.

Hän huomasi, että tieteelliset julkaisut on usein varattu vain yliopistossa opiskeleville tai tieteilijöille itselleen.

– Mietin, kuinka tavallisetkin ihmiset pääsisivät helpommin fiksuihin ajatuksiin käsiksi.

Iida Honkanen Harjuauttin tilalla Rovaniemen Auttissa.
Idea uudenlaisesta tavasta jakaa tietoa internetissä alkoi muhia Honkasen ajatuksissa, kun hän yritti etsiä vastauksia omaa mieltään kaihertaneisiin filosofisiin kysymyksiin. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Kiinasta Honkasen muuttokuorma löysi tiensä Tukholman kautta Pariisin, Lissaboniin, San Franciscoon, Lontooseen, Brysseliin ja lopulta Barcelonaan, jonne hänen muukin perheensä oli vuosien aikana muuttanut.

Siellä Honkanen alkoi itse koota ajatuksiaan uutiskirjeeseen yhdessä vanhan ystävänsä, rovaniemeläislähtöisen Tiina Peunan kanssa. Ihmiskunnan tulevaisuutta ja eksistentiaalikysymyksiä pohdiskeleva uutiskirje kiinnosti lukijoita – ja myös yliopistoväkeä.

Lukion jälkeen koulunkäyntinsä lopettanut Honkanen sai kutsun vierailevaksi tutkijaksi Cambridgen yliopiston tutkimuskeskukseen, jossa pohditaan ihmiskunnan tulevaisuuden vaaratekijöitä.

Eksistentiaalisten riskien pohdinnasta syntynyt uutiskirje alkoi pikku hiljaa muotoutua myös ajatukseksi omasta startup-yrityksestä Sanesta.

Kehitteillä uuden ajan internet

Aivan pienestä näpertelystä ei ole kyse.

Sane keräsi alkuvuonna investointirahaa liki 1,3 miljoonan dollarin arvosta niin sanotussa pre-seed-rahoituksessa arvostetuilta amerikkalaisrahastoilta. Ensi talvena Honkanen ja hänen yhtiökumppaninsa Peuna muuttavat New Yorkiin.

Sinne heidän on tarkoitus perustaa yrityksensä pääkonttori.

Iida Honkanen lapsuuskuvassa Harjuauttin tilalla Rovaniemen Auttissa.
Ida vietti puolet lapsuudestaan Kaliforniassa. Amerikkalaistuneelle 15-vuotiaalle Idalle paluu Lappiin oli vaikea. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Mikä Sane sitten oikein on?

– Se on uudenlainen tapa luoda, jakaa ja etsiä tietoa, Honkanen sanoo.

Tarkemmin sanottuna Sane on kokeiluvaiheessa oleva sosiaalinen internet-alusta, jossa ihmiset voivat jakaa tietoa ajatuskarttamaisesti uudessa muodossa, oli se sitten kuva, audio tai teksti.

– Uskon, että 10 vuoden päästä tämä on se uusi standardi, jolla ylipäänsä jaamme tietoa internetissä.

Yrityskehittelyä Auttissa

Perheen Barcelonasta hankittu koira Lilo vaatii rapsutuksia Honkosen sylissä, mummolan aitan rappusilla. Juuri nyt kenelläkään ei ole huolta mistään, eikä kiire minnekään.

Vaalea nainen katsoo seinällä olevaa sinistä maalausta.
Honkanen ei ole käynyt kouluja sitten lukion. Itseopiskelu ja oma rohkea ajattelu on silti tuottanut tulosta. Hän on ollut jopa vierailevana tutkijana arvostetussa Cambridgen yliopistossa Iso-Britanniassa. Kuva: Antti Mikkola/YLE

Lapin pimeys ja tyhjyys eivät tarkoita Honkaselle enää samanlaista synkkyyttä ja yksinäisyyttä kuin joskus teininä. Viimeisen parin vuoden aikana hän on viettänyt kuukausia mumminsa vanhalla maatilalla Auttissa. Siellä hän tiiminsä kanssa viimeisteli keväällä myös yritysvisioitaan Saneen.

– Tiimimme tekninen insinööri Thomas Lisankie on kotoisin Texasista. Hänelle Autti oli aika eksoottinen kokemus.

Sen lisäksi, että Honkanen on itse oppinut eksistentialisti-filosofi, hän on käytännössä myös itse oppinut teknologiayrittäjä.

– En ole ikinä ollut mikään tietokonenörtti. Enkä ole oikeastaan kiinnostunut teknologiasta sen itsensä takia. Näen sen lähinnä työkaluna, jolla voimme ratkaista ongelmia. Ja olen toiveikas, että voimme myös tehdä niin.

Sanen ja teknologian Honkanen kokee myös ratkaisuna häntä askarruttaneisiin kysymyksiin ihmiskunnan tulevaisuudesta.

– Voi sanoa, että nyt olen toivoa täynnä. Uskon, että tämä aika on juuri se, jolloin ratkeaa, selviääkö ihmiskunta vai ei. Ja olen kiitollinen, että olen syntynyt juuri tähän aikaan, jolloin voin olla osana ratkaisemassa sitä.

Iida Honkanen miehensä Brunon kanssa Harjuauttin tilalla Rovaniemen Auttissa.
Auttin pieni kylä ei ole katoamassa Honkasen elämästä, päinvastoin. Syksyllä Honkanen viettää häitä chileläisen puolisonsa Bruno Lloret’n kanssa, yhteiseksi nimeksi he aikovat ottaa Honkasen äidin tyttönimen Harju-Auttin eli suvun kantatilan nimen. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Mummolle olen jo puhunut, että jos tuosta rannasta saisin tontin, niin rakentaisin siihen oman talon.

Ida Honkanen